Kissa ei syö? Kissan nirsoilu

Ylhäinen askellus ruokakupille, hento nuuhkaisu, pieni peittely tassulla, ylhäinen askellus ruokakupilta pois. (Ohimennen pieni syyttävä katse omistajan suuntaan.) Tuntuuko tutulta? Kuuluuko sinun maukulaisesi kulinaristien kissaklaaniin? Kippaatko päivittäin kissanruokaa koskemattomana roskiin? Mikä ihme neuvoksi?

Jotta kissan nirsoilukäytöstä voidaan muuttaa, on syytä aluksi pohtia, mitä syömättömyyden taustalta saattaa löytyä ja minkälainen on kissan luontainen suhde ruokaan.

Kissan valikoivuuden ymmärtäminen on myös helpompaa, kun tarkastelee aluksi objektiivisesti kissaa lajina.

  • Mitä kissan aistit kertovat sen suhteesta ruokaan?
  • Mitä kissan käyttäytyminen paljastaa sen ruokatavoista?

Mitä kissan aistit kertovat sen suhteesta ruokaan?

Katsahdus kissan silmiin

Oletko joskus nähnyt, kuinka kissan silmät hohtavat hämärässä valon osuessa niihin? Fosforinen välähdys johtuu kissan silmien uskomattoman upeasta erikoisrakenteesta, joka auttaa sitä näkemään vaivatta vähäisessä valossa. 

Kissojen luontaiset saaliseläimet ovat hämäräaktiivista sakkia. Kesäiltaisin, päivänvalon himmentyessä, voit kuulla heinikosta rapinaa, kun vipeltäjät liikkuvat ruokailemassa. Vain nopea katsahdus kissan silmiin opettaa meille, että myös se liikkuu, hankkii ja syö ravintoa luontaisesti hämärän aikaan.

Tämä ominaisuus on olemassa myös sisäkissoilla. Omistajan vetäessä peiton päivän päätteeksi tiiviisti päälleen, on minitiikerin aika aktivoitua ja rynnistää leluhiirten ja ruokakupin kimppuun.

  • Tiesitkö, että monelle kissalle on luontaista ruokailla ilta- ja aamuhämärissä.

Söpö pieni kirsu onkin supertietokone

Kissan pikku nenu näyttää viattoman suloiselta. Se on kuitenkin vertaansa vailla oleva, äärimmäisen tarkkaan hajut tunnistava superkuono. Kissa pystyykin helposti erittelemään hajuaistiaan käyttämällä, onko tarjolla oleva ravinto sille syötäväksi sopivaa. 

Useimmille kissanomistajille on arkipäivää, että kissa käy ruokakupillaan haistelemassa muonaansa, kääntyy kipakasti kannoillaan ja tepastelee pois. On hyvä muistaa, että aina käytöksen taustalla ei ole kuninkaalliset mielenliikkeet, vaan korostuneen hyvä hajuaisti. Kissa on kirsullaan käynyt vain näppärästi erittelemässä, onko tarjolla oleva ravinto sille sopivaa vai ei. Pelkästään törkyinen tai väärällä pesuaineella pesty ruokakuppi saattaa riittää kertomaan supernenälle, että ruokaa ei kannata syödä.

  • Joskus kissa saattaa syödä hyvällä ruokahalulla muonaa, jonka se juuri edellisenä päivänä hylkäsi. Syy voi löytyä ruokakupin hygieniasta, mutta ihan yhtä hyvin siitä, että pöydällä olevan ruokakupin vieressä lepää vaikkapa halkaistu appelsiini tai omistaja on pyyhkinyt kupin alustan tuoksahtavalla tiskirätillä.
  • Avattu ruokapakkaus kerää helposti jääkaapissa hajuja muista ruoka-aineista. Siksi jotkut yksilöt eivät pidä syömäkelpoisena jääkaapissa säilytettyä ruokaa.

Kurkkaus nirsokirsun kitaan

Kun kissa sieppaa saaliinsa, sen kulmahampaat iskeytyvät voimalla kiinni saaliseläimeen. Ne ovat kuin ”koukut”, joista pakeneminen on liki mahdotonta. Poskihampaillaan kissa leikkaa vaivatta lihaa. Sen ei tarvitse kasvissyöjien lailla pureskella ja jauhaa, koska kissan ruoansulatuselimistö kykenee helposti huolehtimaan isompienkin lihapalojen käsittelystä. Kun kurkkaat kisusi kitaan, voit huomata, että hampaiden malli ei edes sovellu ruoan jauhamiseen, vaan niiden kiilamainen muoto on täydellinen ravinnon repimiseen.

  • Monet kissat nauttivat ruoasta, joka tarjoaa hieman sitkeää hammastuntumaa. Kokeile tarjota ronskeja, raakoja lihapaloja, kuten esimerkiksi terveellistä sydäntä.
  • Jos aiemmin normaalilla ruokahalulla varustettu kissa alkaa valikoida ruokaansa, on omistajan syytä tarkastaa ensin kissan suun terveys.

Kissan kieli on tunnettu hiekkapaperimaisesta karheudestaan. Mirri puhdistaakin sillä tehokkaasti turkkiaan ja joskus myös rakkaan omistajansa kasvoja aamuaikaan. Kielen pinta on niin karkea, että sillä voi erotella jopa lihaa pienen saaliseläimen luista! (Muista tämä, kun kissasi seuraavan kerran viattomasti pesee kasvojasi…) Kielessä on myös eri puolilla tehokkaita makunystyröitä, joilla kissa voi maistaa tarkasti, ettei se nielaise sopimatonta ruokaa.

  • Jääkaappikylmä ei kelpaa! Tarkalla makuaistilla varustettu kissa arvostaa tuoretta ruokaa. Tiesitkö, että mirrin mielestä parhaimmalta maistuukin huoneenlämmin tai jopa noin 35-asteinen ruoka. (Aivan kuten juuri saalistettu hiiri.)

Kissan suun sylkirauhaset tuottavat sylkeä, joka liukastaa ruoan ja auttaa sen kulkeutumista kurkusta ruokatorven kautta vatsalaukkuun. Sylki huuhtelee myös makunystyrät, jotta ne pystyvät makustelemaan, että jokainen suupala on varmasti kelvollinen.
 

Ruoan matka massuun

 

Kissan masun tärkein tehtävä on ottaa rapsutuksia vatsaan. Sen pehmeä ja untuvainen karvapeite suorastaan kutsuu kutittelemaan.

Misun massu eli vatsalaukku on pieni, ja siihen mahtuu kerralla keskimäärin noin pari teelusikallista ravintoa. Useimmat kissat syövätkin mielellään pieniä annoksia usein. Siinä missä ruoka viipyilee kasvissyöjien vatsassa jopa monia päiviä, kissan vatsalaukku tyhjenee aterioiden välillä. Ruoan käsittelyyn kuluu, hieman ravinnosta riippuen, noin 10–12 tuntia.

  • Kissalle biologisesti oikeanlainen ruoka sulaa nopeasti. Toisin sanoen, sen tulee olla proteiinipitoista ja hyvin hyödynnettävissä olevaa.
  • Ruoan sopiva kerta-annos riippuu yksilöstä, mutta kissan ei tarvitse joka aterialla syödä kupuaan täyteen.

Kun ruoka saavuttaa paksusuolen, se on jo pääosin sulanut ja imeytynyt. Paksusuolen tehtäväksi jää imeyttää ja säilyttää vettä.

  • Jos kissan ulosteet ovat kovia ja kuivia, on vedestä ollut puutetta ravinnossa.

 

Mitä kissan metsästyskäyttäytyminen kertoo sen ruokatavoista?

Jokainen kissayksilö, elinympäristöstä huolimatta, tarvitsee päivittäisiä mahdollisuuksia toteuttaa metsästyskäyttäytymistä. Perinnölliset käyttäytymistarpeet eivät ole kesyyntymisen myötä kadonneet. Kissan hyvinvointia voidaan kohentaa huomattavasti tarjoamalla sille saalistusleikkejä, ja näin jopa ennaltaehkäistä erilaisten käytösongelmien syntymistä. Leikiksi naamioitu metsästäminen on oivaa liikuntaa ja kohentaa terveellä tavalla ruokahalua.
 

Näe, vaani, hyökkää, sieppaa, tapa, syö


Metsästyskäyttäytymisketju koostuu viidestä eri osasta sekä saaliin syömisestä. Toimintasarjan läpivieminen tuntuu kissasta hyvältä. Sen toteuttaminen saa kissan aivot vapauttamaan serotoniinia ja dopamiinia. Saalistaminen on siis sisäänrakennettu perustarve, joka tuntuu kissasta ihanalle. Vaikka ulkona liikkuva kissa ei saisikaan aina saaliseläintä kiinni, hyvän olon tunne ylläpitää käytöstä.

Sisäkissoilla taas on tiedossa takuuvarma saalis. Käytösketjun kaikki osat, leluhiiren tai höyhenhuiskan sieppaaminen ja ”tappaminenkin”, onnistuu lähes poikkeuksetta. Villin leikin viimeisenä osana omistaja voi tarjota ruoan, jolloin kissan näkökulmasta metsästysretki on ollut täydellinen.

Yleisimmät syyt kirsun kipristymiselle

Kissalle tarjotaan liikaa ruokaa

Toisinaan kissa nirsoilee siitä yksinkertaisesta syystä, että sillä ei ole nälkä. Jos misusi on muhkea muodoiltaan ja samanaikaisesti nyrpistelee nenuaan ruokakupilla, se on ehkä vain kylläinen. Ruoka-annosten kokojen pienentäminen ja ruokinta-ajat auttavat usein asiaan.

Ruokakupista voi luopua vaikka kokonaan ja tarjota ruoka erilaisista aktivointileluista, jotka stimuloivat kissan saalistajanvaistoja. Pikku tiikerille on täysin luontaista tehdä työtä ruokansa eteen. Muista, että kissa saa ”metsästämisestä” hyvää oloa. Aluksi kissa saattaa tarvita hieman kannustusta aktivointilelujen käyttöön. Kun se oppii, että pelaamalla ja ”saalistamalla” se pystyy vaikuttamaan ruoan saamiseen, syttyvät sen sisällä hiljaiseloa viettäneet pedon vaistot.

Kissalla on ”vapaa ruokinta”

Myös kissalla on hyvä olla ruoka-ajat. Monet nirsoilevat lemmikit elelevät ikään kuin notkuvan ”buffet-pöydän” äärellä. Kun ruokaa on kaiken aikaa tarjolla, alkaa karvakulinaristi valikoida ja jättää helposti terveellisen perusruokansa syömättä. Ruokakriitikon tunnistaakin usein siitä, että se käy tarkistamassa kattauksen vähän väliä ja arvioimassa, ovatko kokki ja hovimestari keksineet sen makunystyröille jotakin uutta.

Kun ruokaa ei ole koko ajan tarjolla, sen arvo kasvaa usein kissan silmissä. Korjaa siis pursuavat ruokakipot kaappiin ja jaa päivän ravinto 3-4 ruokintakerralle. Ruokinta-ajan tullessa, kutsu kissaa ja annostele sille ruoka. Jätä muona saataville noin puoleksi tunniksi ja korjaa se tämän jälkeen pois.

Aluksi vapaaseen ruokintaan tottunut kissa saattaa hämmentyä uudesta rutiinista ja se saattaa tarvita hieman aikaa uudistuksen sulatteluun. Tiukinkin ruokakriitikko oppii kuitenkin ruoka-ajoille. Kissaa ei ole hyvä paastottaa, mutta muista, että luontaisestikaan sillä ei ole vapaa ruokinta vaan sen ravinnonsaanti riippuu täysin saalistusonnesta.

Ajastettavat ruokinta-automaatit ovat kätevä apuväline ruoka-aikojen ylläpidossa.
 

Huono ruokakuppihygienia tai väärä pesuaine


Kissan nenä on äärimmäisen tarkka haistamaan ryönäisen kupin reunoille takertuneet, pilaantuneet ruoan rötäleet. Myös voimakkaasti tuoksuvat pesuaineet saattavat vakuuttaa kissan nenän siitä, että ravinto ei ole sopivaa.

Ruokakupit ja vesiastiat tulee pestä jokaisen ruokintakerran välissä. Käytä mietoa, mielellään hajusteetonta astianpesuainetta, ja huuhtele kupit erityisen huolellisesti. Kissa on siisti ja herkkä eläin. Hyvä hygienia ei ole oikukasta ylimielisyyttä vaan lajityypillinen perustarve.

Kissa ei mielellään juo vettä samassa paikassa missä se syö ruokansa. Vesikippoja tulisi olla useita ja niiden vesi tulisi pitää raikkaana. Kissan terveyden kannalta on kriittisen tärkeää, että se juo riittävästi. Liian vähäinen nesteen saanti altistaa sen kuivumiselle. Seurauksena voi olla vakavia sairauksia.
 

Vääränlainen ruokakuppi


Syötkö sinä ruokasi mieluiten posliiniselta lautaselta vai onko sinusta parasta kahmia kitaan noutopizzaa pahvirasiasta? Mielipiteitä on varmasti niin monta kuin on ihmistäkin. Samoin on kissojen laita. Siinä missä toinen haluaa ruokansa keraamisesta, korkeareunaisesta kupista, toinen haluaa syödä laakeasta teräskiposta.

Vesikipoksi moni kissa kelpuuttaa mielellään korkeareunaisen lasin johon voi työntää päänsä. Osa taas haluaa latkia veden mahdollisimman suuresta, teräksisestä kulhosta. 

Kuppimateriaalit tuntuvat karhean kielen alla erilaisilta, mutta ne myös poikkeavat toisistaan tuoksultaan. Muovikipot saattavat ”imaista” itseensä ruoan hajuja, joten ne harvemmin miellyttävät kissoja.

Erilaisten ruokakuppien kokeileminen on ainoa tapa selvittää, mikä on oman lemmikin mielipide asiasta.
 

Sopimaton ravinto

Jos syömisestä seuraa epämääräisiä vatsakipuja tai suoranaista suolisto-oireilua, voi syöminen muuttua epämiellyttäväksi toimitukseksi kissalle. Omistajan silmiin käytös saattaa näyttää nirsoilulta, vaikka kissa vain pyrkii välttämään ruokailusta seuraavaa kipua tai huonoa oloa. Usein sopimaton ravinto näkyy kissan yleisolemuksessa muutenkin. Ulostetta tulee suuria määriä ja se on koostumukseltaan löysää ja voimakkaan hajuista. Kissa saattaa oksennella, siltä irtoaa karvaa jatkuvasti ja iho hilseilee ja kutisee. Oireiden taustalta voi paljastua erilaisia terveysongelmia, jotka vaativat eläinlääkärin hoitoa, mutta usein ruoan vaihtaminen korjaa tilannetta.

Kissalle biologisesti sopivimmassa ravinnossa on runsaasti nestettä ja korkea proteiinimäärä. Täysipainoinen, oikein koostettu raakaruokavalio on monille yksiöille optimaalinen tapa syödä. Kaikille kisuille ja niiden omistajille tämä ruokintasuuntaus ei kuitenkaan ole mieleinen. Silloin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota käytetyn ruoan korkeaan lihapitoisuuteen, proteiinin määrään ja kosteuteen. Kuivaruokaa on hyvä täydentää märkäruoalla, johon voi lisätä vielä pienen määrän haaleaa vettä sekaan.

Kissan ruoissa on huomattavia laatueroja. Kun kissalle tarjotaan laadukasta ravintoa, se usein syö hyvällä ruokahalulla, mutta määrällisesti vähemmän. Huonon ravinnon aikaansaama nirsoilu ja epämääräiset oireet alkavat kadota.

Henkilökuntamme auttaa sinua kaikissa myymälöissämme sopivan ruoan valitsemisessa!
 

Tottumus kehnolaatuiseen ruokaan

Monet laadullisesti kehnommat ruoat saattavat sisältää lisättyjä makuaromeja. Kissa, joka on tottunut tällaiseen ravintoon, ei ehkä arvosta aluksi terveellistä ruokaa. Hyvää tarkoittavan omistajan lemmikillensä toteuttama ruokaremontti saattaa päätyä tilanteeseen, jossa nirsokirsu nyrpistyy ja kissa kadottaa ruokahalunsa.

Tilannetta voitaisiin verrata ihmisten maailmassa siihen, että karkit, limut, hampurilaiset ja berliininmunkit vaihdettaisiin kertaheitolla ravitseviin salaatteihin, marjoihin, hedelmiin ja kokojyväleipään. 

Mirrikin voi olla ikään kuin ”koukussa” roskaruokaan. Sen suhde kehnolaatuiseen ravintoon voidaan katkaista ottamalla käyttöön ruoka-ajat ja huolehtimalla siitä, että ravinto, jota tarjoamme, on tuoretta, huoneenlämpöistä ja lihapitoista.
 

Ruokarauhan puuttuminen

Stressaantunut kissa menettää helposti ruokahalunsa. Se saattaa varoa viivähtämästä ruokakupillaan, jos perheen muut lemmikit eivät anna sen syödä rauhassa tai taaperoikäiset lapset pyrkivät silittämään sitä sen ruokaillessa. Arkatassun ruokahalun voi viedä ruokakupin vieressä jytkyttävä radio tai kylpyhuoneessa linkoava pesukone. Pelokas ja stressaantunut kissa ei syö, vaikka sillä olisi nälkä.

Omistajan velvollisuus on järjestää kaikille lemmikeilleen stressivapaa elämä ja tarjota rauhalliset ruokailupuitteet. Joskus tämä vaatii kekseliäisyyttä. Kissalle voi rakentaa jonnekin korkealle ikioman ruokailutason, jonne kenelläkään muulla ei ole asiaa. Jos ruokailu ei suju rauhassa monikissatalouksissa, voi lemmikit ruokkia eri huoneissa suljettujen ovien takana.
 

Terveysongelmat

Jos kissan ruokahalu on pitkäkestoisesti heikko, ja kissa alkaa laihtua, tulee sen terveys ehdottomasti tarkistaa eläinlääkärin toimesta. Kissalla saattaa olla kipuja.Erilaiset suun terveyden ongelmat ovat myös melko yleinen vaiva ja saattavat oireilla nirsoiluna. Kipeällä suulla ei voi syödä ja kissan yleisterveys heikkenee.

Lopuksi

Kissan nirsoilu on hyvin tavallista. Syyt siihen ovat monenkirjavia, mutta useimmiten vastaus löytyy tarkastelemalla kissaa lajina. Millainen on kissan aistimaailma ja mitä sen käyttäytyminen paljastaa sen suhteesta ruokaan? Voidaankin aiheellisesti kysyä: Onko kissa nirso vai onko meillä vain vaikeuksia ymmärtää tämän eläinlajin lajityypillisiä tarpeita?

Kissat ovat upeita eläimiä ja mahtavia lemmikkejä. Niiden mielenliikkeet tuntuvat toisinaan olevan arvoituksellisia, mutta onko niitä kaikkia edes tarkoitettu ratkaistaviksi? Jokainen kissa-ihminen tietää tähän syvällä sydämessään vastauksen.

 

Katso video aiheesta!

Haluaisitko lukea lisää hyödyllisiä artikkeleita? Klikkaa tästä artikkelipankin etusivulle.