Kissan häiriökäytös

Kissa mielletään erityisen helpoksi ja vaivattomaksi lemmikiksi. Kissatalouden voi kuitenkin yllättää villiintynyt viiksekäs, jonka käyttäytyminen aiheuttaa omistajalleen huolta ja harmaita hiuksia. Häiriökäytös voi olla esimerkiksi yöllistä huutoa, sohvan raapimista, nilkkoihin hyökkäilyä ja nurkkiin pissailua. Kissan ei-toivottu käyttäytyminen vie pahimmillaan omistajan yöunet, kiristää hermoja ja aiheuttaa taloudellisia vahinkoja.

Tiesitkö, että voit muokata kissasi käyttäytymistä, kun tunnet syyt käytösten taustalla. Tästä artikkelista opit, mitä syitä ei-toivottujen käytösten taustalta usein löytyy ja mitä voit asialle tehdä.

Kipu kiristää hermoja

Verhoissa roikkuvasta, huonekasveja repivästä ja koko maailmaa vihaavasta raikulikissasta ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen, että se kärsii kivuista. Kipeä lemmikki saattaa tyypillisesti vetäytyä omiin oloihinsa, mutta yhtälailla se voi alkaa käyttäytyä aggressiivisesti muita lemmikkejä tai ihmisiä kohtaan. Aivan tavatonta ei ole sekään, että kipuileva kissakaveri muuttuu yliaktiiviseksi. Tavallinen kipu- ja stressioire on myös virtsaaminen tai ulostaminen yllättäviin paikkoihin.

Aina jos kissasi käytös muuttuu yhtäkkiä ilman näkyvää syytä, se tulisi viedä kipin kapin eläinlääkärin tarkastettavaksi. Käytösmuutokset ovat hyvin usein kipuoireita. Ainoastaan terve lemmikki voi oppia uutta, joten fyysisen terveyden ongelmat tulisikin aluksi hoitaa ennen kuin koulutus voidaan aloittaa.

Stressi nakertaa hyvinvointia

Kissa on herkkä eläin ja altis sairastumaan stressiin. Eläinten stressi on luultua yleisempää ja sen taustalta löytyy monenkirjavia syitä. Stressi oireilee usein pissaamisena vääriin paikkoihin, kun pelokas kissa pyrkii omaa hajuaan vahvistamalla tyynnyttämään itseään ja lujittamaan ”kotilinnoitustaan”. Stressikäytös voi kuitenkin näyttäytyä monella muullakin ei-toivotulla tavalla. Kurkistus stressin syihin auttaa ratkaisemaan käytöshaasteita.

Pennun sosiaalistaminen – avain rentoon elämään

Erilaiset pelkotilat aiheuttavat ahdistusta ja stressiä ja ne ovat kissoilla yleisiä. Jännityksen ja pelon syntyjuuret saattavat joskus olla kissanpennun puutteellisessa sosiaalistamisessa. Siinä missä koiranpennun sosiaalistaminen on jo itsestäänselvyys, ei kissanpentujen sosiaalistamisesta juurikaan puhuta. Tärkein sosiaalistamiskausi ajoittuu 2–7 elinviikolle, mutta pennun tottuminen uusiin asioihin jatkuu vielä luovutusiän (12 vko) jälkeenkin.


Jos kissa ei ole saanut monipuolisesti myönteisiä kokemuksia varhaisena pentuaikanaan, saattaa sen elämästä tulla pelottavaa selviytymistaistelua päivästä toiseen. Jos siis omistat kissanpennun, panosta sen varhaisviikkoihin ja sosiaalista kasvavaa kissataimea.

Levottomuuksia linnoituksessa?

Herkät kotikissamme arvostavat rauhallista ympäristöä ja levottomat elinolosuhteet aiheuttavatkin monille viiksekkäille vatsanväänteitä. Pienet lapset, kodin muut lemmikit, rappukäytävän äänet, ikkunasta näkyvät lajitoverit, kenkien pohjissa kotiin kulkeutuvat hajut ja monet muut asiat saattavat stressata kissaa. Se mikä ihmisen silmin näyttäytyy normaalina elämänä, voi aiheuttaa ahdistusta – jopa pelkoa lemmikille. Pelko on aina elimistön hälytystila ja voi aiheuttaa pitkäkestoista stressiä. Pahimmillaan kroonistunut stressi sairastuttaa kissan fyysisesti, kipu kaihertaa lisää sen hyvinvointia ja kierre on valmis.

Tarve käyttäytyä kissamaisesti

Eräs tyypillisimmistä stressin aiheuttajista on kissan lajityypillisten käyttäytymistarpeiden laiminlyöminen. Kissa on hämäräaktiivinen saalistajaeläin. Sillä on sisäänrakennettu tarve vaania, hyökätä ja ”tappaa” saaliita. Käytösketjun suorittaminen saa kissan mielihyvähormonit hyrräämään ja metsästyskäyttäytymisen toteuttaminen on kissan hyvinvoinnin ehto. Kotitiikeri tarvitseekin päivittäin mahdollisuuksia saalistaa leikin varjolla. Leikki on parasta ”terapiaa” tylsistyneelle, turhautuneelle ja stressaantuneelle kuonolaiselle.

Vaihteleva valikoima erilaisia leluja pienistä rapisevista hiiristä aktivointileluihin, on jokaisen kissan perusoikeus. Jokainen yksilö leikkii omalla persoonallisella tavallaan.

Myös raapiminen on kissalle luonnollista käyttäytymistä. Kynsiä teroittamalla kissa samalla vahvistaa hajumerkkejään. Pieni tiikeri ei tiedä mihin kynnet saa upottaa, vaan se teroittaa kyntensä siihen, mikä on toimenpiteelle paras alusta. Kynsimisen lisäksi misulla on synnynnäinen tarve kiipeillä ja katsella maailmaa korkealta. Usein tukeva ja riittävän korkea kiipeilypuu joka on sijoitettu esimerkiksi ikkunan eteen, tuo kissasi elämään lisää sisältöä ja tarjoaa sille mielekästä tekemistä.

Jos mahdollisuudet kissamaiseen puuhaan puuttuvat, alkaa tästä stressaantunut tassusankari purkaa sisäsyntyisiä tarpeitaan tavalla tai toisella. Usein turhautumisesta johtuva käytös näkyy ihmisen suuntaan ei-toivottuina touhuina, mutta on hyvä muistaa, että myös ylikorostunut nukkuminen ja syöminen voivat olla oireita stressistä. 

Seuran puute

Kuninkaallisesta maineestaan huolimatta kissa on eläin, joka ei tarvitse alamaisia ja palvelijoita. Sen sijaan se tarvitsee ikioman ihmisen seuraa ja läsnäoloa. Kissa onkin sosiaalinen lemmikki, joka kärsii helposti yksinäisyydestä. Lajikumppani tai jokin toinen lemmikki saattavat tuoda kissalle mukavaa kumppanuutta, mutta ne eivät korvaa yhteistä aikaa omistajan kanssa. Jatkuva pitkäkestoinen yksinolo stressaa helposti pientä ystävääsi. 

Stressinpoistokuuri

Suuri joukko kotikissoistamme kärsii stressistä, jonka taustalta voi löytyä kirjava joukko erilaisia syitä, ja joka aiheuttaa usein ei-toivottua käyttäytymistä. Jotta käytöstä voidaan menestyksellisesti muokata, aluksi on hyvä luoda rehellinen silmäys oman lemmikin elämään ja tarkastella, onko sen elämässä stressiä aiheuttavia asioita. Kun syihin puututaan, tehdään tarvittavat muutokset ja korjataan näin kissan hyvinvointia, elämä tasapainottuu ja häiriökäytökset saattavat lieventyä tai loppua kokonaan.

Häiriköksi opetettu?

On melko tavallista, että kissa on saanut omistajansa tiedostamatta vahvisteen eli palkkion väärästä käytöksestä. Palkkio voi olla lemmikin näkökulmasta katsottuna paljon muutakin kuin makupala tai leikkihetki omistajan kanssa: esimerkiksi vallaton jahtausleikki ihmisen ja suihkepullon kanssa aamuyöllä, tai omistajan paljaiden varpaiden sätkyttely, kissan roikkuessa niissä kynsin ja hampain kiinni. Klassikkoesimerkki on lemmikki, joka on oppinut huutamaan yöllä niin kauan, että se saa omistajan nousemaan ja ruokkimaan ”nälkään kuolevan” kissansa. Mitä arvelet, mikä pitää yllä tätä ei-toivottua käytöstä? 

Kissat ovat eläinmaailman mestarioppijoita. Ne omaksuvat hetkessä niille kannattavat käytökset ja opittu käytösmalli iskostuu sitkeästi kissan mieleen.

Auttaisiko rankaiseminen?

Vierailu internetin keskustelupalstoilla paljastaa, että usein kissan käyttäytymistä koitetaan muuttaa erilaisilla rankaisuihin perustuvilla menetelmillä. Rankaisut voivat vaihdella vesisuihkusta säikyttelemiseen, huutamiseen tai jopa fyysiseen rankaisemiseen. Saadaanko rankaisuilla pysyviä tuloksia aikaan?

Rankaisu on kissalle epämiellyttävä ja pelottava kokemus, joka poikkeuksetta pahentaa sen stressiä. Se ei myöskään opeta kissalle, mitä tulisi ei-toivotun käytöksen sijaan tehdä, eikä poista käytöstä aiheuttavaa syytä. Siksi kaikenlaisten rankaisujen käyttö pahentaa aina pitkällä tähtäimellä tilannetta.

Kun aluksi puututaan käytöksen taustalla olevaan syyhyn, ja lisäksi ”väärin” toimimisen mahdollisuudet poistetaan ja vahvistetaan toivottua käytöstä palkkioilla, kissa oppii toistojen myötä uuden, toivotun käytöksen.

Käytösten ”sammuttaminen”

Opittuja käytöksiä voidaan sammuttaa, eli poistaa kissalta mahdollisuudet saada ei-toivotusta käytöksestään vahviste eli palkkio. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kissan joka on oppinut saamaan yöllä ruokaa äänekkäästi mouruamalla, annetaan toteuttaa käytöstä (mouruta). Käytökseen ei kuitenkaan aiemmasta poiketen reagoida millään tavalla. Eli mouruaminen ei tuota tulosta, omistaja ei nouse sängystä, eikä ruoki ”nälkäkuoleman partaalla” olevaa kissaansa.

Koska palkitsevat käytökset ovat iskostuneet vahvasti kissan mieleen, se jatkaa mouruamistaan tulevina öinä. Usein käytös myös hetkellisesti voimistuu. Sammuttaminen vaatiikin erityistä päättäväisyyttä omistajalta. Kissan huutaessa yhä kovempaa ja sen ryskyttäessä ja kaivaessa jääkaapin ovea leijonan raivolla, on omistajan pysyttävä sinnikkäästi hiljaa peiton alla. Jos käytöstä aletaan sammuttaa, mutta kesken prosessin annetaan periksi yhdenkin kerran, palataan sammuttamisessa lähtöruutuun.

Kun lemmikin käytös on sammuttamisen aikana aluksi voimistunut, se usein tämän jälkeen lakkaa melko pian. Käytösten sammuttaminen saattaa viedä tilanteesta riippuen muutamasta päivästä jopa muutamaan kuukauteen – mutta se kannattaa!

Rauhaisaa elämää tyytyväisen kissan kanssa

Elämäänsä tyytyväinen kissa on maailman paras lemmikki, joka tarjoaa omistajalleen valtavasti iloa ja hellyyttä elämään. Kissan häiriökäyttäytyminen saattaa olla opittu tapa, mutta se on hyvin usein myös oire jostakin hyvinvointipuutteesta. Kissalla ei ole sanoja kertoa miltä siitä tuntuu, vaan se viestii omistajalle käytöksellään. Kuuntele ja katsele siksi parasta pikku ystävääsi, kun se kertoo sinulle, mitä sille ihan oikeasti kuuluu.

Tuotteet, joita saatat tarvita:

Feliway – stressiä lieventävät feromonituotteet.

Pet Remedy – rauhoittavat eteeristen öljyjen sekoitukset.

CSI Urine – entsymaattinen superpesuaine virtsa- ja ulostetahroille.

Katso videolta, kuinka voit vähentää kissasi ongelmakäytöksiä.