Kissan sisäsiisteyskäyttäytyminen

Kissa on tunnetusti puhtautta arvostava eläin, joka on helppo myös opettaa sisäsiistiksi. Siitä huolimatta sisäsiisteysongelmat ovat yleisimpiä käytösongelmia, joiden kanssa kissanomistajat painivat. Ongelmien ratkaisu alkaa aina käytöksen syiden selvittämisestä, mikä voi tosin joskus vaatia melkoista salapoliisityötä. Kissan lajityypillisen käyttäytymisen ja ajatusmaailman tuntemisesta on ongelmatilanteissa aina suuri apu. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät hutipissailun ja -kakkailun syyt.

Kissan luontainen tarpeidentekokäyttäytyminen – miksi kissa peittelee jätöksensä?

Jos kissa saa päättää vapaasti, se valitsee tarpeidentekopaikakseen reviirinsä laidalta puhtaan ja suojaisan paikan, jossa on sopivan pehmeää maata kaivettavaksi. Toimitusta varten se kaivaa pienen kuopan, johon kyykistyy asioilleen. Niihin paikkoihin, joissa kissa viettää paljon aikaansa, syö ja nukkuu, se ei mielellään tee tarpeitaan.

Kissojen tarpeidentekokäyttäytymistä ohjaavat suurimmaksi osaksi niiden vaistot. Kissat ovat taitavia mallioppijoita, ja pennut seuraavat tarkasti emonsa esimerkkiä hyväksi havaittujen vessatapojen opettelussa. Kuitenkin myös ilman emoa jääneet kissanpennut voivat oppia sisäsiisteiksi, sillä vaisto ohjaa ne etsimään pehmeää materiaalia tarpeidentekoalustakseen. Kun pennuille esitellään hiekkalaatikko, ne yleensä huomaavat sen parhaaksi paikaksi vessa-asioita varten.

Kissoilla on myös tapana peitellä jätöksensä. Tämä tapa on luultavasti peräisin niiden villeiltä esi-isiltä: ulosteiden haju voisi paljastaa niiden olinpaikan muille pedoille. Pienikokoinen kissa kun on paitsi hurja saalistaja, niin myös itse isompien petojen saalis. Ulosteiden peittäminen voi myös olla silkka siisteyskysymys, ehkäiseehän se tautien ja etenkin loisten leviämistä.

Merkkailukäyttäytyminen

Joskus jätökset jätetään tarkoituksella peittämättä. Kyseessä on useimmiten reviirin merkitseminen, mikä on tarpeen etenkin silloin, kun alueella liikkuu muitakin kissoja. Kissat merkitsevät reviiriään myös raapimalla kynsillään ja puskemalla päällään.

Etenkin leikkaamattomat kissat merkitsevät reviiriään virtsaamalla. Merkkaamiskäyttäytymisen erottaa tavan tarpeiden teosta siitä, että kissa virtsaa seisaaltaan pystysuorille pinnoille. Jos kissa kyykistyy asioilleen, on kyseessä yleensä normaali tarpeidenteko, mutta joskus sekin voi olla merkkaamista. Etenkin stressaantunut ja pelokas kissa voi katsoa tarpeelliseksi merkitä reviiriään virtsaamalla tai ulostamalla esimerkiksi lattialle tai pehmeälle alustalle, kuten sohvalle tai sänkyyn.

Jos kissa ulkoilee vapaana, on hyvin tavallista, että se merkkaa virtsalla reviirinsä uloimpia osia. Se siisviestii näin alueen muille kissoille, että ”täällä vartioin minä”. Kissat pystyvät tarkan hajuaistinsa avulla lukemaan toistensa virtsamerkeistä, milloin se on jätetty, ja näin välttämään ei-toivottuja, mahdollisesti tappeluun johtavia kohtaamisia toistensa kanssa. 

Kastroidut ja sterilisoidut kissat eivät yleensä merkitse reviiriään, tai tekevät niin hyvin harvoin. Etenkin jos kastraatio tai sterilisaatio on ehditty suorittaa ennen kissan sukukypsyyttä, tai ennen kuin merkkailukäyttäytymisestä on tullut jo kissalle tapa.

Miksi kissa pissaa väärään paikkaan ja miten saan sen lopettamaan?

Jos aiemmin sisäsiisti kissa alkaa yhtäkkiä tehdä tarpeensa väärään paikkaan, pitäisi hälytyskellojen soida saman tien. Virtsatiesairaudet ovat kissoilla yleisiä ja erittäin kivuliaita vaivoja. Luonnossa eläimillä ei ole varaa sairastua, joten kissakin on mestari peittelemään kipunsa viimeiseen asti. Siinä vaiheessa, kun omistaja sen huomaa, on tilanne yleensä jo todella paha. Virtsakiteisiin ja virtsakiviin ei ole kotihoitokonsteja, vaan ne vaativat aina eläinlääkärin hoitoa.

Virtsakiteiden ja -kivien syntymistä voi ehkäistä kissalle oikeanlaisella, lihaisalla ruokavaliolla ja riittävällä nesteensaannilla. Luonnossa kissat saisivat suurimman osan tarvitsemastaan nesteestä saaliseläimistä, minkä takia ne saattavat olla kotioloissa huonoja juomaan. Vettä kannattaakin siksi olla tarjolla useammassa paikassa. Myös elektroninen juoma-automaatti on hyvä hankinta kissalle kuin kissalle.

Ensimmäiseksi kissan sisäsiisteysongelmien alkaessa tulisi siis kääntyä eläinlääkärin puoleen. Vaikka vääriin paikkoihin pissailua tapahtuisi vain satunnaisesti, kannattaa kissa silti varalta tutkituttaa. Kyseessä voi olla sairaus, joka hoitamatta jättämällä vain pahenee, mutta ajoissa hoidettaessa saadaan parannettua. 

Kun ongelmien syynä on hiekkalaatikko

Hyvin usein kissan sisäsiisteysongelmien syyt löytyvät hiekkalaatikolta. On tärkeää, että kissa asioi laatikolla mielellään, sillä muuten se voi alkaa vältellä siellä käymistä joko siirtymällä asioimaan muualle tai tekemällä tarpeensa vasta, kun on aivan pakko. Pissan panttaaminen on vaarallista, sillä liian pitkään rakossa ollut virtsa altistaa virtsakiteille ja -kiville sekä polttaa virtsarakon seinämiä, jolloin seurauksena voi olla kissoille hyvin tyypillinen virtsarakon tulehdussairaus, idiopaattinen kystiitti eli kivuliaan virtsarakon oireyhtymä.

Miksi kissa ei viihdy vessassaan?

Kuivikkeen laatu ei miellytä kissaa

• Jos kissat saavat valita, ne yleensä valitsevat tarpeidentekoalustakseen hienojakoisen hiekan. Kissat ovat tarkkoja hiekan tassutuntumasta eli siitä, miltä se tuntuu tassujen alla.
• Huonolaatuinen hiekka, joka tarttuu tassuihin, pölyää tai ei ime kosteutta tarpeeksi nopeasti (jolloin pissaa päätyy tassuille) voi olla monille kissoille syy vältellä laatikolla asiointia.
• Jos kissalla on ongelmia sisäsiisteyden kanssa, kannattaa sen hiekkalaatikossa suosia tehokkaasti ja nopeasti paakkuuntuvaa, tassutuntumaltaan erityisen pehmeää mikrohiekkaa.
• Kaikki kissat eivät pidä hajustetuista hiekoista.
• Kissalle mieluisin hiekka saadaan selville tarjoamalla sille useampi samanlainen vessa, jotka kaikki täytetään erilaisella hiekalla ja seuraamalla, mitä kissa käyttää eniten. Jotkut kissat haluavat jopa käyttää eri vessaa tai eri kuivikkeita ulostamiseen ja virtsaamiseen.

Laatikon siisteys ei miellytä kissaa

• Kissanhiekkalaatikon päivittäiseen puhtaanapitoon kuuluu paakkujen ja jätösten kerääminen pois vähintään kerran päivässä. Tämä yleensä riittää, mutta jotkut kissat ovat supertarkkoja siisteydestä, ja haluavat laatikkonsa putsattavan useammin.
• Joskus yksikin laatikosta löytyvä, etenkin toisen kissayksilön jätös voi olla kissan mielestä niin epämiellyttävä löydös, ettei se halua asioida laatikolla.
• Vääränlaiset pesuaineet tai pesuaineiden haju laatikossa voi myös häiritä kissaa. Pese laatikko esimerkiksi entsymaattisella erikoispuhdistusaineella, joka tuhoaa hajut, ja jonka oma tuoksu on riittävän mieto ja haihtuu nopeasti.

Laatikon malli ei miellytä kissaa

• Laatikko voi olla liian pieni, jolloin kissa ei mahdu kääntymään siellä, se osuu tarpeita tehdessään laatikon seiniin tai – hyi, yöks! – joutuu ehkä jopa astumaan ulosteisiinsa.

• Hyvä muistisääntö on, että sopivan kokoinen laatikko on puolitoista kertaa kissan pituinen.
• Jotkut kissat saattavat vältellä katollisia hiekkalaatikoita. Kokeile siis myös tarpeeksi suurta, avomallista vessaa!
• Heiluriovi ehkäisee hajujen ja hiekan leviämistä asuntoon, mutta jotkut kissat vieroksuvat ovea. Tällöin ovi kannattaa suosiolla irrottaa.
• Tutustu Mustin ja Mirrin kissan vessoihin täällä! 

Laatikon sijainti ei miellytä kissaa

• Kissa voi alkaa vältellä laatikollaan asiointia, jos se sijaitsee liian rauhattomassa tai liian meluisassa paikassa, taikka liian lähellä sen ruokailu- tai lepopaikkaa. Kissa ei halua tehdä tarpeitaan samassa paikassa, missä se syö.
• Myös hiekkalaatikon äkkinäinen paikanvaihdos voi hämmentää kissaa. Siirrä aina hiekkalaatikko paikasta toiseen pikkuhiljaa, tai sijoita uuteen paikkaan laatikko ja jätä vanha vielä paikalleen, kunnes kissa löytää ja ymmärtää myös uuden laatikon paikan.

Laatikkoja on liian vähän

• Sopiva määrä hiekkalaatikoita on kissojen määrä plus yksi ylimääräinen.
• Kun laatikoita on tarpeeksi ja muutamassa eri paikassa, jokainen kissa voi valita mieluisimman paikan asioida, eikä kissojen välille synny turhaa kiistaa resursseista.

Kissalla on huonoja kokemuksia laatikosta

• Jos kissa on sairas, se on todennäköisesti kokenut kipua laatikolla käydessään, ja yhdistää kivun laatikkoon.
• Kissa on voinut säikähtää laatikolla olleessaan jotain, esimerkiksi äänekästä kodinkonetta, toista kissaa tai vaikkapa perheen koiraa.

Jos kissalla on sisäsiisteysongelmia, tarjoa sille vaihtoehtoja hiekkalaatikon mallin ja kuivikkeen suhteen. Paras eli kissalle mieluisin vaihtoehto löytyy yleensä vain kokeilemalla. Hanki useampi laatikko, johon laitat eri kuivikkeita. Se kuivike, missä on asioitu eniten, kannattaa ottaa vakituiseen käyttöön.

Hiekan tai muunlaisen kuivikkeen vaihtaminen toiseen

Kissanvessan kuiviketta ei kannata koskaan vaihtaa radikaalisti kerralla, esimerkiksi hiekasta puupellettiin. Tee vaihto pikkuhiljaa sekoittamalla ensin uutta kuiviketta pieninä määrinä vanhaan. Vähitellen voit lisätä uuden kuivikkeen määrää, ja lopulta vaihtaa kokonaan uuteen. Tähän totuttamisprosessiin kannattaa varata päiviä, jopa viikkoja aikaa. Joskus kissa ei huolellisesta totuttamisesta huolimatta suostu käyttämään sitä kuiviketta, mikä ihmiselle olisi mieluisinta. Kehrääjän mielipidettä kannattaa tällöin kunnioittaa, sillä epämieluisa kuivike voi johtaa siihen, että kissa panttaa hätäänsä pitkiä aikoja.

Kissakarkotteilla katti kuriin?

Monet yrittävät saada kissan lopettamaan tarpeiden tekemisen vääriin paikkoihin kissakarkotteilla, etikalla, pippurilla, sitruunalla tai jollain muulla kissalle epämiellyttävän hajuisella aineella. Karkotteiden käyttö ei kuitenkaan ole kovinkaan tehokasta, jos ei samalla vahvisteta kissan toivottua käyttäytymistä, eli kissa täytyy myös houkutella mahdollisimman usein tekemään tarpeensa hiekkalaatikkoon. Silloin sille vahvistuu mielleyhtymä siitä, että näin kuuluu tehdä.

Jos kyseessä on arka kissa tai muuten hyvin herkkä sielu, karkotteet saattavat vain pahentaa tilannetta aiheuttamalla stressiä ja jopa pelkotiloja, kun ympäristö muuttuu kissan mielestä arvaamattomaksi. Kun stressi kasvaa liian suureksi, eläimen oppimiskyky ja keskittyminen heikkenee, ja tällöin oikeaan paikkaan ohjaamisesta ei ole enää juurikaan hyötyä.

Ota avuksi ihmeelliset entsyymit!

Karkotteita huomattavasti tehokkaampaa on siivota perusteellisesti paikat, joihin kissa on tehnyt tarpeensa, ja etenkin saada niistä hajut pois kunnolla. Jos kissa haistaa jossain virtsan, se saattaa luulla, että kyseisessä paikassa on ihan normaalia asioida.

Pissanhajun poistamiseksi kannattaa käyttää siihen tarkoitettuja entsymaattisia puhdistusaineita. Näiden puhdistusaineiden entsyymit ja hyödylliset bakteerit hajottavat hajumolekyylit ja suorastaan ahmaisevat tahrat ja hajut hetkessä niin, ettei kissankaan tarkka nenä enää niitä löydä.

Kun ongelmien syynä on stressi 

Kissa on eläin, joka kiintyy kaikkeen tuttuun ja turvalliseen. Jotkut kissat reagoivat pieniinkin muutoksiin voimakkaasti, jotkut taas sopeutuvat helpommin. On tavallista, että muutoksesta stressaantunut kissa yrittää lievittää ahdistustaan ja tehdä oloaan turvallisemmaksi merkkailemalla. Se on kissan lajityypillistä käyttäytymistä, joka vain sattuu olemaan ikävää meille ihmisille, jotka haluaisimme pitää kotimme puhtaana.

Uusi perheenjäsen

• Lapsen, uuden puolison, uuden kissan tai muu lemmikin tulo taloon on kissalle aina sulattelemisen paikka. Kissat eivät aina toivota vieraita kovin lämpimästi tervetulleiksi reviirilleen.
• Tärkeintä uuden perheenjäsenen saapuessa on antaa kissalle aikaa ja huolehtia siitä, että se saa huomiota aivan entiseen tapaan, mielellään vähän enemmänkin.
• Feliway-feromonihaihduttimesta voi olla apua kissojen totuttamisessa toisiinsa.

Muutto uuteen paikkaan

• Muutto uuteen asuntoon on kaikille kissoille stressin paikka. Muuttoa voi helpottaa tutuilla tavaroilla ja esimerkiksi viemällä uuteen asuntoon jo etukäteen Feliway-haihduttimen.

Taloudessa on useita kissoja

• Jos kissoja on useampi, voi joku kissa tuntea olonsa uhatuksi tai ahdistuneeksi muiden kissojen tai jonkun tietyn yksilön takia. Kissojen kieli on kovin vähäeleistä esimerkiksi koiriin verrattuna, ja omistaja ei välttämättä edes huomaa kissojen keskinäisiä kyräilyjä. Kissat eivät välttämättä tappele, vaan arempi yksilö saattaa vain vetäytyä enemmän omiin oloihinsa.
• Osa kissoista ei halua jakaa laatikkoaan muiden kanssa.
• Toinen kissa saattaa kiusata toista joko jatkuvasti tai vain tietyissä tilanteissa, kuten tämän käydessä laatikolla.
• Myös toisen kissakaverin (tai jonkun muun perheenjäsenen) sairastaminen saattaa stressata kaikkia perheen lemmikkejä.
• Kaikki kissat ovat yksilöitä, ja joku tarvitsee isomman reviirin kuin toinen. Joskus kissojen kemiat eivät vain kohtaa, ja niiden välillä vallitsee ainainen eripura ja kilpailu resursseista.

Kotiin tuodut uudet tavarat

• Yleensä kissat ovat uteliaita uusien tavaroiden suhteen, mutta kaikkein stressiherkimmät yksilöt voivat pitää esimerkiksi uusia huonekaluja tai kodinkoneita epäilyttävinä.
• Käytettyinä hankituissa tavaroissa voi olla edellisen omistajan ja kenties jopa tämän lemmikkien hajuja, mitkä voivat aiheuttaa kissalle stressiä tai tarvetta merkata tavara omalle reviirille kuuluvaksi.

Kovat äänet

• Kissaa voivat häiritä esimerkiksi kotona tai naapurissa tapahtuva remontti, läheltä kantautuvat tietöiden äänet tai kovaääniset kodinkoneet.

Omistajan pitkät poissaolot

• Kissat kiintyvät syvästi omistajiinsa, ja voivat koirien tapaan kärsiä eroahdistuksesta. Kissojen tavat näyttää ikäväänsä ovat vain joskus hieman erilaisia. Ne voivat yrittää lievittää ahdistustaan virtsaamalla muualle kuin laatikkoonsa. Jotkut saattavat jopa purkaa hylättyä oloaan tuhoamalla huonekaluja ja muita tavaroita.

Joskus viimeinen keino ratkaista kissan stressiperäisiä sisäsiisteysongelmia voi olla eläinlääkärin määräämä mielialalääkitys. Lääkettä määrätään usein kuuriluontoisesti, ja kuurin aikana on omistajalla myös suuri vastuu kissan käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Kissaa tulee huomioida paljon, ja sille tulee tarjota runsaasti uusia ja mielenkiintoisia virikkeitä sekä riittävästi ja riittävän puhtaita hiekkalaatikoita.

Kissa kaipaa tekemistä

Myös virikkeetön elämä voi aiheuttaa kissalle stressiä ja sitä kautta sisäsiisteysongelmia. Olipa kissalla jo ennestään tekemistä tai ei, stressiä voi aina lievittää järjestämällä kissalle uusia virikkeitä (leikki, aktivointi ja ulkoilu mahdollisuuksien mukaan) sekä huolehtimalla samalla erityisen hyvin, että hiekkalaatikon ja sen siisteyden osalta on kaikki kunnossa.

Kissa mielletään usein helpoksi, itsenäiseksi ja vähään tyytyväksi eläimeksi, vaikka todellisuudessa ne ovat aktiivisia, sosiaalisia ja nopeita oppimaan – kunhan niille annetaan siihen mahdollisuus. Syitä väärinymmärryksiin voivat olla esimerkiksi se, että aiemmin kissat olivat paljon enemmän vapaasti ulkona ja tyydyttivät reviiri- ja metsästyskäyttäytymiseen liittyvät tarpeensa siellä. Nykyään kissat viettävät usein enemmän aikaansa sisätiloissa, jolloin niiden täytyy saada leikin ja aktivoinnin kautta toteuttaa itseään. Sisäkissa voi olla hyvinkin onnellinen, mutta se vaatii omistajalta hieman viitseliäisyyttä.

Haihduttimista apu moneen tilanteeseen

Jos kissan poikkeava vessakäytös on stressiperäistä, voidaan apuna käyttää Feliway-tuotteita. Feliway on synteettinen jäljitelmä feromonista, jota kissa luonnostaan erittää otsalohkollaan. Se tuo kissoille turvallisuuden tunnetta ja lievittää stressiä.

Feromoni ei haise ihmisen nenään millekään, mutta se saa kissan tuntemaan, että alue on jo merkattu ja tekee sen olosta turvallisemman. Se voi myös rauhoittaa perheen kissojen keskinäisiä välejä.

Stressaantuneen lemmikin avuksi kannattaa myös kokeilla Pet Remedy -tuotteita, jotka sisältävät stressiä lievittävän ja rauhoittavan valeriaanan, vetivertin ja muiden eteeristen öljyjen seoksen.

Osoittaako kissa mieltään?

Ongelmat sisäsiisteydessä ja etenkin väärään paikkaan pissaaminen tulkitaan usein ”mielenosoittamiseksi” tai ”kostamiseksi”. Mutta kissa ei tiedä asuvansa sisustetussa kodissa, jota ihminen ei toivoisi sen sotkevan. Eikä se oikeastaan edes pidä virtsaamistakaan sotkemisena, vaan tapana kommunikoida: Se on kaikista ystävällisin ja rauhanomaisin ele, jolla kissa osoittaa, että sillä on hyvin epämiellyttävä olo. Kun asiaa ajattelee tältä kannalta, osaa ongelmaan ehkä ainakin itse suhtautua rauhallisesti ja kissaa enempää stressaamatta, vaikka se ei vielä ongelmaa poistaisikaan.

Kissat ovat ajattelevia ja tuntevia eläimiä, jotka tuntevat useita perustunteita kuten ilo, suru, pelko ja huoli. Ne myös lukevat hyvin ihmisen tunnetiloja, ja huomaavat kyllä esimerkiksi milloin omistaja on vihainen. Häpeän tunteminen ja koston suunnittelu edellyttäisi kuitenkin kykyä ajatella omaa toimintaa toisen yksilön näkökulmasta. Tutkimuksien mukaan kissojen aivoista puuttuvat ne rakenteet, jotka tällaisia monimutkaisia ajatuksia käsittelisivät.

Jos torut kissaa, ja se kävelee pois luotasi ja kääntää sinulle selkänsä, se ei suinkaan tee sitä ilkeyttään tai murjottaakseen, tai edes hävetäkseen. Se haluaa vain osoittaa rauhalliset aikeensa – siis välttää tappelun kanssasi.

Yhteenveto: Kuinka siis toimin?

Kissaa ei tule koskaan rangaista tarpeiden teosta väärään paikkaan. Ei, vaikka saisit sen kiinni itse teosta! Se oppii silloin vain, että ihminen on pelottava ja suuttuu ihmeellisistä asioista. Kissa voi alkaa käydä asioillaan salassa ja ongelma saattaa vain pahentua.

Jos siis vahinko sattuu, siivoa vain sotkut vähin äänin. Keitä sitten kahvit ja istahda rauhassa miettimään, mikä voisi olla syynä rakkaan perheenjäsenen käytökseen, ja miten sitä voitaisiin mahdollisesti muuttaa. Käy läpi tässä artikkelissa listatut asiat huolella, ja vertaa niitä oman kissasi elämään ja ympäristöön. Tarvittaessa ota yhteys eläinlääkäriin ja/tai eläintenkouluttajaan. Ulkopuolinen henkilö näkee usein tilanteessa herkemmin asioita, jotka voivat jäädä omistajalta itseltään helposti huomaamatta.

Haluaisitko lukea lisää hyödyllisiä artikkeleita? Klikkaa tästä artikkelipankin etusivulle.