Käytämme evästeitä
Hyödynnämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita verkkosivustollamme, joilla
- Varmistamme verkkosivuston toimivuuden
- Tarjotaksemme sinulle parhaan käyttökokemuksen
- Kerätäksemme tietoja tilastointiin ja analytiikkaan
- Näyttääksemme kohdennettua mainontaa
- Personalisoidaksemme verkkosivuston sisältöä
Kissanpennun madotus
Pennun kasvattaja on yleensä madottanut emon ja pennut useita kertoja ennen 14 viikon luovutusikää. Jos näin ei ole, on pennulle hyvä tehdä loishäätö 1–2 viikkoa ennen rokotuksia. Matolääkkeitä saa ostaa apteekeista.
Kissan sisäloiset ja matotartunnan oireet
Kissoilla tavataan useita sisäloisia, joista yleisimpiä Suomessa ovat spagettimainen suolinkainen ja litteä, riisinjyvämäinen heisimato. Alkueläimet kuten giardia ovat ihmissilmälle näkymättömiä, mutta voivat aiheuttaa kissalle muun muassa:
- ruokahaluttomuutta
- ripulia
- karvanlähtöä
- vatsan turvotusta
- yskää
Esimerkiksi suolinkaistartunnan kissa voi saada ulkona ollessaan mistä vain, sillä suolinkaisen munat ovat mikroskooppisen pieniä ja siksi huomaamattomia. Suolinkainen on myös siitä viheliäinen otus, että sen lepomuodot voivat oleilla kissan elimistössä vuosikausia, ja ne voivat aktivoitua vasta esimerkiksi tiineyden aikana. Pennulle sisäloistartunnat voivat olla hengenvaarallisia, joten säännöllinen loishäätö pentuaikana kannattaa. Aikuisen sisäkissan riski saada loistartunta on melko pieni. Ihminen saattaa kuitenkin esimerkiksi kengänpohjissaan tuoda tietämättään loisia tai niiden munia sisälle.
Myös jotkin raa’at makeanveden kalat ovat yksi loistartuntojen mahdollinen lähde. Raakaa ja huonosti kypsennettyä järvikalaa ei siksi suositella syötettävän kissalle. Merikala on yleensä turvallista, ja pakastamisen jälkeen tai kypsennettynä myös järvikalaa voi antaa.
Milloin kissa tulisi madottaa?
Kissanpennut
Kissanpennut tulee madottaa rutiininomaisesti, koska ne ovat alttiita saamaan matotartuntoja. Kasvattaja on madottanut alle luovutusikäiset pennut useita kertoja. Uuden omistajan ensimmäiseksi tehtäväksi tulee pennun madottaminen 1–2 vko ennen rokotuksia.
Aikuiset kissat
Jotkut aikuisten kissojen omistajat madottavat kissan niin ikään rutiininomaisesti säännöllisin väliajoin. Toiset taas ovat päätyneet välttämään turhaa madottamista, ja antavat eläinlääkärin määritellä aikuisen sisäkissan loishäätötarpeen ulostenäytteen perusteella.
Kissanpennun matolääke
Olet saattanut jo kuulla kauhutarinoita kissan lääkitsemisestä. Älä anna kertomusten masentaa, sillä kissan lääkitsemisen ei tarvitse olla kansainvälistä rauhaa horjuttava, stressaava taistelu. Kun kissa totutetaan pienestä pitäen käsittelyyn, helpottuu moni hoitotoimenpide – myös lääkitseminen.
Lääkkeen antamiseen on erilaisia tapoja:
- Sekoita matolääke pieneen määrään kissan herkkuruokaa.
- Pillerin antoa voi helpottaa ns. Easypill-valmisteella, joita löytyy useimmista apteekeista.
- Pillerin voi myös sekoittaa pieneen määrään vettä ja annostella suoraan ruiskulla kissan suuhun.
Päädyitpä sitten antamaan lääkkeen millä tahansa edellämainituista tavoista, muista, että rauhallinen ja lempeä käsittelytapa vie aina parhaimpaan lopputulokseen. Ole siis kärsivällinen.
Punnitse aina pentu ennen lääkkeen antoa ja anna lääkettä ohjeen mukainen annostus. Pienestä yliannostuksesta ei ole yleensä haittaa, joskaan ei hyötyäkään, ja joillekin pennuille se voi aiheuttaa vatsavaivoja. Aliannostus puolestaan saattaa lisätä loisten vastustuskykyä kyseistä lääkettä kohtaan. Noudata siis aina tuoteselostetta tai eläinlääkärin ohjetta.
Kissanpentuopas
Pentuarjen pyörteissä luotettavia vastauksia pitää löytää helposti ja nopeasti. Mustin ja Mirrin kissannpentuopas ohjaa sinua, uusi pennunomistaja ja vastaa yleisimpiin kysymyksiisi. Nyt kaikki tarvitsemasi tieto on tassujesi ulottuvilla!
Adalla on maisterin tutkinto kotieläintieteestä sekä toisen tason kliinisen eläintenhoitajan tutkinto Ruotsista. Opinnoissaan Ada keskittyi erityisesti urheilu- ja lemmikkieläinten biologiaan ja käyttäytymiseen, eläinten ravitsemukseen ja ruokintaan. Hänellä on laaja teoreettinen ja käytännön kokemus eläinten käyttäytymistutkimuksesta, koulutuksesta, jalostus- ja ravitsemussuunnittelusta sekä eläintenhoidosta.
