Ostoskori

Ostoskorisi on tyhjä

Koiran kouluttaminen

Haluaisitko kouluttaa hauskan tempun tehotassulle? Pitäisikö tokosuorituksen liikettä hioa? Entä olisiko koiran arkikäytöksissä parantamisen varaa? Oli haluttu käytös sitten mikä tahansa, kouluttamisen suhteen metodit ovat täsmälleen samat. Taitava koiran kouluttaminen on tekniikkalaji. Se on puhtaasti mekaaninen taito, jonka jokainen voi oppia. Kaikkien eläinlajin oppiminen noudattaa samoja lainalaisuuksia, joten kun ymmärrät kouluttamisen perusasiat, voit soveltaa niitä aivan kaikkiin eläimiin – kirpuista koiriin!

Hyvän kouluttajan viisi avainta menestykseen

Kun opit viisi kouluttamisen perusasiaa, voit opettaa karvakuonollesi minkä tahansa käytöksen. Vastaus kaikkiin koulutusongelmiin löytyy siis oman kämmenesi viidestä sormesta. 

1. Peukalo = Motivaatio

Ensimmäinen koulutuksessa huomioitava seikka on eläimen motivaatio. Pohdipa hetki motivaation merkitystä ja tekemisen mielekkyyttä yleisesti: Kävisitkö itse töissä, jos et saisi työstäsi palkkaa? Harva kävisi. Myös koira tarvitsee työstänsä reilun palkkion. Rankaiseminen missään muodossa ei kuulu nykyaikaiseen kouluttamiseen. Mitä parempi motivaatio eläimellä on, sen intensiivisemmin se työskentelee palkkionsa eteen. Panosta siksi palkkioiden laatuun!

Mikä palkkio sopii koiralleni?

Yhtä oikeaa palkkiota ei ole olemassakaan. Parhaimman palkkion määrittelee aina koulutettava koirayksilö itse. Se, mikä toimii motivaattorina yhdelle karvatassulle, ei välttämättä ole sitä jollekin toiselle yksilölle. Monet lemmikit ”palkkautuvat” seuraavista asioista:

  • makupalojen tai ruoan syöminen

  • makupalojen etsiminen haistellen maasta

  • lelun jahtaaminen

  • lelun repiminen ja taisteluleikki

  • omistajan antama kehu tai silitys

  • rotutyypillisen käytöksen suorittaminen (esimerkiksi bordercollieilla paimentaminen jne.)

  • "tosielämän palkkiot" kuten koiran päästäminen ovesta, kun se ensin istuu.

Useimmin käytettyjä palkkioita eli vahvisteita ovat makupalat ja lelut. Niiden käyttäminen koulutustilanteissa on nopeaa ja tehokasta, ja useimmat koirat rakastavat niitä.

  • Kouluttajan on tärkeää muistaa, että lelujen käyttäminen palkkiona usein kiihdyttää koiraa.

  • Syöminen taas rauhoittaa koiraa, joten valitse palkkio myös opeteltavan käytöksen mukaan.

Tunnetila yhdistyy aina harjoiteltavaan käytökseen. Jos siis tavoitekäytös on rauhallinen kuten paikallaan pysyminen, voi olla viisaampaa käyttää ruokaa palkkiona, mikäli koira pitää herkuista. Makupalojen tarjoaminen ei ole lahjomista kuten usein ajatellaan. Niiden käyttäminen on itse asiassa ruoan säännöstelyä. Koiralle on hyvin luonnollista työskennellä ruokansa eteen. Jos koiralla ei ole motivaatiota työskennellä palkkion eteen, ei koulutuskaan etene toivotulla tavalla.

Muista! Koirayksilö määrittelee aina itse sille mieluisimman palkkion.

2. Etusormi = Ajoitus

Jotta karvatassu oppisi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti mitä siltä odotetaan, on kouluttajan kyettävä palkitsemaan nopeasti. Mietitään hetki oikea-aikaisen palkitsemisen merkitystä, otetaan esimerkiksi katsekontaktin harjoittelu:
Koira, jolle ei ole koskaan opetettu katsekontaktia, antaa silmiensä vaeltaa ympäristössä. Vain sekunnin sadasosan verran se puoliksi vahingossa vilkaisee sinun kasvojasi. Siinä vaiheessa alat työntää kättäsi taskuun, kaivat muovipussin pohjalta makupalan ja hetken kaivelun jälkeen ojennat sen iloisesti palkkioksi koirallesi. Mitä koirasi näkökulmasta sillä välin on tapahtunut? Se on ehtinyt tehdä neljä muutakin käytöstä: koirasi on katsellut kaukana siintävää pyöräilijää, kääntynyt sitä kohti, astunut askeleen sinusta poispäin ja haukahtanut sille. Kun palkkio viimein tavoittaa karvakorvasi mitä arvelet, mikä käytös vahvistuu? Juuri se mitä koirasi on parhaillaan tekemässä makupalan tavoittaessa sen. Saatat siis tahtomattasi vahvistaa ei-toivottua käytöstä! Mikä neuvoksi?

Mikä ihmeen naksutin?

Naksutin on oikea-aikaisen palkitsemisen apuväline. Se tehostaa ja nopeuttaa oppimisprosessia. Mihin sen teho perustuu?

  • Naksuttimessa on hyvin erottuva, muuttumaton äänisignaali.

  • Koira oppii toistojen kautta, että aina naksuttimen äänen kuuluessa sitä seuraa palkkio.

  • Pian se alkaa yhdistää, että signaali tietää palkkiota ja pyrkii toistamaan käytöstä, jonka aikana äänimerkki kuuluu.

Kouluttaja saa siis lisäaikaa palkitsemiseen. Usein kykenemme naksauttamaan melko lailla oikea-aikaisesti halutun käytöksen kohdalla, ja tämän jälkeen voimme rauhassa antaa itse palkkion. Naksuttimen käyttö tekee eläimestä aktiivisen oppijan, kun se pyrkii kokeilemaan eri käytöksillä mistä toivottu äänimerkki tulee. Anna koirasi siis kokeilla ja yrittää!

Kun koira muutaman kerran vahingossa katsahtaa kasvojasi, kuulee äänimerkin ja saa palkkion, alkaa se ”tarjota” tätä käytöstä sinulle yhä uudelleen. Sitten vain naksautat ja palkitset! Kun se alkaa toistaa käytöstä itsenäisesti, voit vaihtaa naksuttimen äänimerkin vihjesanaan ”katso”.

Muista! Naksuttimen ääni ei itsessään ole koiralle palkkio. Äänimerkkiä tulee aina seurata esimerkiksi makupala, jotta signaalin teho säilyy. Naksutin on ainoastaan ajoittamisen apuväline.

3. Keskisormi = Kriteeri eli vaatimustaso

Yksi tärkeimmistä hyvän kouluttajan taidoista on kyky asettaa harjoitukselle sopiva vaatimustaso. Eläydy hetkeksi peruskoulun ensimmäisen luokan opettajan rooliin. Vaatisitko lapsia ensimmäisenä koulupäivänä lukemaan ja kirjoittamaan sujuvaa suomea? Et tietenkään. Ymmärrät, että ensin on harjoiteltava aakkoset, opeteltava tavaamaan ja hiljakseen alkaa luku- ja kirjoitustaito kehittyä. Oppiminen tapahtuu eläimillä samalla tavoin, pala kerrallaan.

Kun heiluhännälle opetetaan uutta asiaa, mieti aluksi minkälaisia osia käytöksessä on. Otetaan esimerkiksi valmis luoksetuloliike. Mistä osista käytös koostuu? Kun kouluttaja huutaa vihjesanan ”tänne”, koira:

  • keskeyttää sen mitä on tekemässä.

  • kääntyy vihjeen huutajaa kohti.

  • ampaisee juoksuun.

  • juoksee halutun matkan.

  • pysähtyy ihmisen eteen.

  • istuu.

  • katsoo ihmistä silmiin.

  • pysyy paikallaan.

Ihmisen silmissä yksinkertainen liike onkin kokonainen käytösketju, joka koostuu kahdeksasta yksittäisestä käytöksestä. Jokainen toiminto täytyy ensin pilkkoa osiin ja kouluttaa koiralle. Hyvä kouluttaja ei vaadi yhdellä kertaa liikaa, vaan nostaa vaatimustasoa vähän kerrassaan. Kun koira onnistuu vaaditussa liikkeessä kahdeksan kertaa kymmenestä, voidaan kriteeriä nostaa ja mennä harjoituksessa eteenpäin.

  • Jos vaatimustaso nousee liian nopeasti, ei koira onnistu riittävän usein ja oppiminen hidastuu tai lakkaa.

  • Jos vaatimustaso nousee liian hitaasti, koira turhautuu ja oppiminen hidastuu tai lakkaa.

  • Erityisesti monimutkaisia käytöksiä koulutettaessa on hyvä kirjoittaa kriteerit muistin tueksi paperille.

Uusi ympäristö on koiralle uusi kriteeri

Kun karvakamu on oppinut toistamaan tutussa ympäristössä haluttua käytöstä, tulee opittu asia vielä yleistää. Koira ei siis automaattisesti osaakaan käytöstä uudenlaisten häiriöiden ja ympäristön keskellä. Omistaja saattaa jopa pitää koiraa tottelemattomana, vaikka syy on aivan toinen!

Koiralle tulee opettaa asiat ”pikakelauksella” uudestaan aina kun ympäristöön lisätään uudenlaisia häiriöitä. Hetkellisesti siis tavoitekäytöksen vaatimustasoa lasketaan. Näin varmistetaan, että koira onnistuu toistamaan halutun käytöksen uudessa tilanteessa ja varmistetaan, että se saa palkkion usein. Mitä useammassa paikassa käytös koulutetaan uudelleen, sen varmempi siitä tulee.

Muista! Pilko, pilko, pilko! Pura tavoitekäytös osiin ja kouluta pala kerrallaan. Uusi häiriö ja uusi ympäristö ovat aina uusia kriteereitä. Helpota harjoitusta hetkellisesti aina uudessa tilanteessa.

4. Nimetön = Vahvistetiheys eli palkitsemisnopeus

Koirat oppivat nopeasti toistamaan käytöksiä, joista on niille hyötyä eli josta ne saavat palkkion. Mitä nopeammin ja mitä useammin palkkiovahviste halutusta käytöksestä siis tulee, sitä nopeampaa on asian oppiminen.

  • Taitavat kouluttajat pyrkivät palkitsemaan koiran uutta liikettä harjoitellessa viiden sekunnin välein!

Jotta nopea palkitseminen on mahdollista, on suunnitelma koulutuksen etenemisestä oltava kirkkaana kouluttajan mielessä.

Palkkion suunta määrää liikkeen lopputuloksen

Koira alkaa luontaisesti suunnata liikettään sinne, mistä se on oppinut palkkion tulevan. Muista siksi jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa huomioida tämä seikka. Jos palkitset koiraa toistuvasti vasemmalla puolellasi kontaktissa seuraamisesta oikealla kädellä, alkaa koiran liike suuntautua yhä enemmän vinosti eteesi. Tai jos koiraa palkitaan makuulle menemisestä sen pään yläpuolelta (sen sijaan että palkkio annettaisiin etujalkojen väliin maahan) voi liike jäädä puolittain istuvaksi.

Muista! Kouluttajan vääränlaiset varusteet saattavat olla riittävän nopean palkitsemisen esteenä. Suosi siksi palkkiotaskuja ja koulutusliivejä, jotka mahdollistavat riittävän korkean vahvistetiheyden.

5. Pikkusormi = Terveys

Jos koiralle annetaan kaikki oppimisen edellytykset, mutta oppimista ei toistuvista koulutuskerroista huolimatta tapahdu, voi syynä olla ongelma terveydentilassa.

  • Sairas koira ei usein kykene oppimaan asioita.

Myös voimakas stressi on hyvinvointiongelma, joka heikentää huomattavalla tavalla oppimiskykyä. Rangaistuksiin ja pakotteisiin perustuvat koulutusmenetelmät pahentavat aina koiran stressiä ja heikentävät oppimiskykyä. Tällaisia metodeita käyttävä henkilö siis tietämättään heikentää pitkäkestoisesti koiransa mahdollisuuksia oppia.

Muista! Ihan ensin tulee aina hoitaa koiran terveys kuntoon. Vain terve koira oppii tehokkaasti asioita.

Älä unohda taukoja

Kun kouluttaminen etenee lennokkaasti ja koiralla sekä ohjaajalla on hyvä mieli, saattaa oppimisen tärkein asia unohtua. Taukoja on tarpeen pitää koirayksilöstä riippuen 1–3 minuutin välein. Tauon ei tarvitse olla pitkä. Jo minuutin oleilu ja huilaaminen harjoitusten välillä nostaa koiran kykyä oppia.

  • Todellinen oppiminen tapahtuu tauoilla, älä siksi laiminlyö niitä.

Harjoituksen voi rakentaa esimerkiksi niin, että tehdään aina 3 x 5 toistoa, jonka jälkeen pidetään tauko. Pieni lepohetki on hyvä aloittaa onnistuneesta suorituksesta.

Eikö koulutus etene?

Muista, että jokainen koira on yksilö! Oppimisnopeuteen vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, koiran oppimishistoria, terveys, ympärillä olevat häiriöt, motivaatio, kouluttajan taidot… Jos sinusta tuntuu että karvakorvasi ei vain edisty, pidä tauko ja juo rauhassa kupillinen kahvia. Tarkastele koulutustilannetta samalla objektiivisesti:



  • Onko koiran motivaatio kohdallaan?
  • Onko harjoituksen vaatimustaso asetettu oikein?
  • Onko palkkion ajoittaminen oikea-aikaista?
  • Onko palkitsemisen nopeus ja palkkion suunta oikea?
  • Onko koira varmasti terve?

Mustin ja Mirrin koulutuspalvelut

Kouluttajalta saat tukea haasteisiin ja työkaluja yhteispelin jatkuvaan parantamiseen. Koulutukset ovat yksityistunteja ja ammattitaitoinen kouluttaja on kokonaan sinun ja koirasi käytettävissä koko käynnin ajan. Kaikki voivat oppia ja kaikki ovat tervetulleita! Voit varata ajan koulutukseen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla numeroon 0800 411 255.

Lue lisää koulutuspalveluistamme täältä.

Lopuksi

Tuntuuko kouluttaminen sinusta hankalalta? Sitä se saattaa aluksi ollakin, mutta siinä missä koira oppii oppimaan, kouluttaja oppii kouluttamaan! Mitä enemmän harjoittelet sitä nopeammin edistyt. Älä pelkää että ”pilaat koiran” opettamalla jonkin liikkeen väärin. Käytöksiä voi aina muuttaa ja kouluttaa niitä uudelleen. Kouluttaminen on mekaaninen taito. Ota haaste vastaan ja tule huippukouluttajaksi!

Haluaisitko lukea aiheesta lisää? Suosittelemme kirjaa: Naksutinkoulutusta koirallesi (Morten Egtvedt, Cecilie Koste).

Naksutinkoulutuksen perusteet
Kysy meiltä!