Käytämme evästeitä
Hyödynnämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita verkkosivustollamme, joilla
- Varmistamme verkkosivuston toimivuuden
- Tarjotaksemme sinulle parhaan käyttökokemuksen
- Kerätäksemme tietoja tilastointiin ja analytiikkaan
- Näyttääksemme kohdennettua mainontaa
- Personalisoidaksemme verkkosivuston sisältöä
Koiranpentu autossa
Rauhallinen matkakumppani on mukavaa autoiluseuraa toisin kuin ölisevä, haukkuva ja levottomana läähättävä maanteiden karvasankari. Autossa koiran tulisi olla turvallisuussyistä aina joko turvavöihin kytkettynä tai häkissä. Irti oleva kyytiläinen (myös pentu) on turvallisuusriski ihmiselle. Äkkijarrutus voi singota pienimmänkin lemmikin luodin nopeudella ihmisten päälle ja vahingoittaa vakavasti. Pelkkä auton nytkähtäminen tai tiukka kaarre voivat myös pudottaa pennun penkkien väliin ja koitua kohtaloksi koiran jaloille ja selkärangalle.
Ennen kuin varsinainen autoiluharjoittelu aloitetaan, pentu olisi hyvä tutustuttaa turvavyövaljaisiin tai häkkiin kotona, tutussa ympäristössä.
Harjoitus 1: Maanteiden mukavuuslaitos
Aloita harjoittelu pysäköidyssä autossa. Ensimmäinen tavoite on, että pentu kipittää kiesiin mielellään ja pysyy auton sisällä hetken aikaa rauhallisena. Autoon yhdistetään aluksi siis toivottu tunnetila: se alkaa merkitä maanteiden mukavuuslaitosta, paikkaa jossa tapahtuu kivoja asioita. Ja näin se käy:
- Seisoskele pennun kanssa aluksi hetki auton vierellä ja avaa sitten ovi, jotta ipana näkee myös auton sisälle.
- Anna koiranpentusi kurkkia autoon ja kiinnostua siitä itse. Auton pimeä sisätila voi aluksi jännittää ujokuonoa.
- Nosta pentu autoon ja anna sille useita makupaloja joko suoraan kädestäsi tai auton penkiltä.
- Kytke koira seuraavaksi valjaista turvavyöhön tai ohjaa häkkiin ja palkitse jälleen runsaasti.
- Pidä hetki häkin ovea kiinni (tai koiraa turvavyössä) ja anna sille makupaloja. Sitten avaa häkin ovi ja nosta pentu autosta ulos.
Jos pentu alkaa välittömästi pyrkiä häkistä väkisin ulos tai rimpuilla turvavyössä, odota, että se on hetken rauhallinen eikä ääntele, ja vapauta se vasta sitten. Näin opetat, että häkistä (ja autosta) pääsee pois vain olemalla rauhallinen. Pyri kuitenkin ensisijaisesti ennakoimaan ja lopettamaan harjoitus ennen kuin häkkirautojen rytkytys alkaa.
Pari minuuttia rauhallista oleskelua ja makupalojen syömistä autossa riittää. Tämän jälkeen pentu päästetään ulos nuuskimaan. Toista harjoitus hetken kuluttua, kaiken kaikkiaan 4 kertaa. Tee samoin myös kahtena seuraavana päivänä ja voit huomata, että autosi on muuttunut maanteiden mukavuuslaitokseksi – paikaksi johon pentu pyrkii ”neliveto päällä”.
Harjoitus 2: Lähdetään liikkeelle
Muista, että auton heiluminen on pennusta jännittävää, ja se saattaa olla hieman levoton. Jos mahdollista, pyydä avustajaa ajamaan tasaisesti autoa, jolloin sinä voit keskittyä pentuusi.
- Jos pentu tai sen häkki on kytketty takapenkille, istu sen viereen.
- Auton liikkeelle nytkähtäminen saa usein pennun heilahtamaan. Häkin pohjalla tulisikin olla hyvän tassutuntuman tarjoava alusta.
- Jos taas koira matkustaa turvavöissä, voit aluksi tukea pentua käsilläsi, jotta se ei kaadu. Kehu pientä matkalaista!
- Ajakaa avustajan kanssa parin minuutin rauhallinen kierros. Tämän jälkeen nosta pentu 5 minuutin tauolle auton ulkopuolelle.
Sama iloinen matka on hyvä tehdä myös seuraavana päivänä. Ajelun voi suunnata esimerkiksi lähimpään Musti ja Mirri -myymälään, jossa pentu saa henkilökunnaltamme taatusti rakastavia rapsutuksia ja kuonopusuja.
Harjoitus 3: Yksin takapenkillä
Jos pentu voi ajelun aikana hyvin eikä ole erityisen levoton, voit seuraavaksi istua itse kuskin paikalle pysäköidyssä autossa.
- Kun pentu pysyy rauhallisesti omalla paikallaan takapenkillä, ojenna sille muutama makupala tai kehu vuolaasti. Seuraavaksi voit ajaa tasaisesti pienen hetken.
- Jos koira on rauhallinen, pysäytä auto, kehu matkalaista ja päästä se hetkeksi autosta ulos nuuskimaan tien pientareita.
- Pienen tauon jälkeen laita pentu jälleen autoon, palkitse ja aja pieni matka takaisin kotiin.
Jos pentu alkaa ajon aikana vinkua, voit ajaa auton tien sivuun, mutta kiinnitä pentuun huomiosi vasta kun se hiljenee. Näin opetat pennullesi, että ainoastaan pysymällä rauhallisena, se saa huomiosi – myös autossa.
Ajomatka pitenee
Kun pentu osaa matkustaa pienen matkan rauhallisesti yksin takapenkillä, voit pidentää ajomatkaa asteittain. Ennen kuin lähdet koko kotimaan kierrokselle, huomioi kuitenkin seuraavat asiat:
- Muista, että pennun tasapaino ei ole vielä kehittynyt. Vältä tiukkoja ja nopeita kurveja. Pitkä, yhtäjaksoinen tasapainottelu on pennulle vielä raskasta.
- Ole tarkkana, että päästät pennun autosta ulos vasta kun se pysyy pienen hetken rauhallisena. Ölisevä apukuski saattaa muuten oppia, että mellakka takapenkillä kannattaa.
Ota koira automatkalle mukaan aina kun mahdollista. Ajelun päämääränä ei tarvitse olla aina jokin kuonoa kutkuttava paikka, vaan pentu on hyvä ottaa mukaan myös ihan tavallisille ajomatkoille.
Musti ja Mirri suosittelee
Kolaritestattu häkki on tassulaiselle turvallisin paikka autossa!
VAROITUS
Koiraa ei tule koskaan jättää lämpimällä säällä autoon. Lämpötila nousee nopeasti autossa vaarallisen korkeaksi, vaikka ikkunat olisivatkin raollaan ja auto varjossa.
Näin auto kuumenee:
18 lämpöastetta varjossa = 38 lämpöastetta autossa.
22 lämpöastetta auringossa = 85 lämpöastetta autossa.
Joka vuosi eläimiä pelastetaan kuumenneista ajoneuvoista, joskus apu tulee liian myöhään. Tee siis periaatepäätös, äläkä koskaan jätä lemmikkiäsi yksin lämpimään autoon. Ota koirakaveri autosta mukaan asioille tai jätä se suosiolla kotiin lämpimällä ilmalla.
Koiranpentuopas
Pentuarjen pyörteissä luotettavia vastauksia pitää löytää helposti ja nopeasti. Mustin ja Mirrin koiranpentuopas ohjaa sinua, uusi pennunomistaja ja vastaa yleisimpiin kysymyksiisi. Nyt kaikki tarvitsemasi tieto on tassujesi ulottuvilla!
Adalla on maisterin tutkinto kotieläintieteestä sekä toisen tason kliinisen eläintenhoitajan tutkinto Ruotsista. Opinnoissaan Ada keskittyi erityisesti urheilu- ja lemmikkieläinten biologiaan ja käyttäytymiseen, eläinten ravitsemukseen ja ruokintaan. Hänellä on laaja teoreettinen ja käytännön kokemus eläinten käyttäytymistutkimuksesta, koulutuksesta, jalostus- ja ravitsemussuunnittelusta sekä eläintenhoidosta.
