Lemmikki hoitaa sielua ja antaa tukea, kun mieli on solmussa

Vuoden 2023 Mielinauha-kampanjan teema oli ”Jokainen mieli on joskus solmussa”. Onneksi jokaisella lemmikinomistajilla on tukenaan myös voimakas vastalääke. Eläimen läheisyys ja varsinkin emotionaalinen yhteys lemmikkiin vaikuttavat voimakkaan positiivisesti elämänlaatuun ja terveyteen. Tutkimusten mukaan jo eläinvideoiden katseleminen vähentää ahdistusta ja laskee verenpainetta. Elävä eläin vasta vahvasti vaikuttaakin.

Parantava vuorovaikutus eläinten kanssa tunnetaan, ja sitä käytetään nykyisin avuksi myös kliinisessä hoitotyössä. Terapiakoirat auttavat esimerkiksi neurologisista tai tunne-elämän vaikeuksista kärsiviä lapsia ja toisaalta muistisairauksista tai liikkumisen vaikeuksista kärsiviä vanhuksia. Eläimet ovat aina voimakkaasti läsnä, ja niillä on harvinaislaatuinen kyky olla lähellä ja aistia ihmisen mielenliikkeitä. Tutkimusten mukaan myös kotona asuvien vanhusten elämänhallinta paranee ja yksinäisyys vähenee, kun heillä on lemmikki huolehdittavanaan.

Yhteys eläinten kanssa laskee tunnetusti stressihormoni kortisolin tasoa sekä verenpainetta ja nostaa mielialaa. Meidän stressaantuneiden ja murheitamme kipuilevien aikuisten lisäksi lemmikkien läsnäolo auttaa usein myös lasten pahaan oloon ja oireiluun. Jokainen hyötyy hyväksyvästä kuuntelemisesta, silittämisen tuomasta mielihyvästä ja yhteydentunteesta nelijalkaiseen ystävään. Varsinkin aluksi yhteisiin hetkiin tarvitaan avuksi myös aikuinen, jotta varmistetaan, että pelisäännöt ovat selvät ja yhteydenpito molemmille turvallista ja miellyttävää.

Dopamiinia ja oksitosiinia

Eläimen kanssa puuhastelu, sen elämän jakaminen ja fyysinen hellittely vapauttavat elimistössämme hyvää mieltä tuottavia hormoneja. Dopamiini nostaa mielialaa ja edistää hakeutumista sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa – tai ainakin auttaa jaksamaan sitä.

Erityisesti koskettamisen ja silittelyn herättämä oksitosiinin tuotanto tuo hyvää oloa ja edistää empatiakykyä, se myös houkuttelee hoivaavaan kanssakäymiseen, vähentää stressiä ja rauhoittaa ahdistusta. Oksitosiini saa rakastumaan ja pitää rakkautta yllä.

Eläinkontakti voi nostaa jopa aivojen fenyylietyyliamiinin määrää. Kyseessä on sama hurmioittava aine, jota saa mm. suklaasta ja rakastumisesta.

Eläin vie luontoon ja liikkumaan

Varsinkin koirat, mutta myös yhä useammat kissat vievät kaksijalkaisensa säännöllisesti kävelylle happea haukkaamaan ja luontoterapiaa saamaan. Tuplasti hyötyä saavat ne, joilla liikkuminen lemmikin kanssa on reipasta ja kuormittavaa. Liikunta irrottaa endorfiineja, ja siitä vasta tuleekin hyvä mieli! Voi olla, että hevosen kutsumista lemmikiksi ei katsota pelkästään hyvällä, mutta sielunhoidollisesti sen tuoma ilo ja hyöty on samaa huippuluokkaa. Henkinen yhteys hevosen kanssa voi olla huumaava juttu, ja treenaaminen vie ajatukset pois negatiivisista kehistä, jotka usein valtaavat esimerkiksi masentuneen mielen.

Lemmikit helpottavat yksinäisyyttä

Tutkimuksissa on löydetty selvä yhteys eläimen hoitamisen ja vähentyneen yksinäisyydentunteen välillä. Lemmikki-ihmiset tietävät tämän tutkimuksittakin. Sekä seurustelu eläimen kanssa että lemmikin tuoma matalan kynnyksen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa tuovat hyvinvointia. Koiraa pissittäessään ihminen usein vaivaantumatta heittää lauseen tai kaksi toisten koiraihmisten kanssa, ja kissaihmiset kyllä löytävät toisensa missä vain seurueessa.

Karvaisten ystävien kanssa seurustelu on rentoa ja mutkatonta, eikä haittaa vaikka ne arvostelisivatkin – tai peräti haukkuisivat. Niiden kanssa on hyvä olla. Monille meistä on pelottavaa tai liki mahdotonta heittäytyä juttusille varsinkaan uusien ihmisten kanssa, mutta keskustelu eläimen kanssa käy tuosta vain, ja melko usein ollaan yhtä mieltä jopa elämän suurista perusasioista. Ikäviä kysymyksiä ei esitetä, tai niihin ei vastata. Molemmat saavat olla juuri sellaisia kuin ovat (kunhan kynnet ja hampaat pidetään omalla puolella). Ruoka-ajoista ja lenkin suunnasta tai kestosta tosin saattaa kaikessa ystävyydessä joutua neuvottelemaan.

Lemmikki on korvaamaton apu mielenterveyden haasteista kärsiville

Tutkimuksen mukaan erityisesti kroonisista mielenterveysongelmista kärsivät joutuvat jatkuvasti ponnistelemaan oireidensa hallitsemiseksi. Varsinkin resurssien ja tukiverkostojen puuttuessa se voi olla todella raskasta. Silloin tulevat apuun eläimet, jotka tarjoavat arvokasta tukea tunteiden hallintaan. Salaisuus on siinä, että lemmikki estää ympärivuorokautisen murehtimisen omista oireista ja ikävistä kokemuksista – näin karvakaveri rikkoo kurjan noidankehän monta kertaa päivässä. Lemmikit tönivät ihmisen myös toimintaan, ja ne ovat erityisen tärkeitä ihmisille, jotka kokevat sosiaalisia vaikeuksia.

Kolikon toinen puoli

Eläimen omasta hyvinvoinnista ei kuitenkaan saa koskaan tinkiä. Joskus mielen myrskyt vievät ihmisen niin syvälle, ettei hän itsensä lisäksi jaksa hoitaa enää lemmikkiäänkään. Silloin karvainen ystävä pitää saada hyvään sijaishoitoon, kunnes tilanne on taas hallinnassa. Eläinten hyvinvointi on meidän kaikkien vastuulla, myös läheisten, naapureiden ja viranomaisten.

Lähteitä:

Eläintenkouluttaja Janica Raudasoja

Janica on eläinalan moniosaaja, jolla on alalta noin 20 vuoden työkokemus ja lukuisia alan tutkintoja. Hän on valmistunut mm. eläintenhoitajaksi ja eläintenkouluttajaksi (AT + EAT), sekä käyttäytymisanalyyttisen eläinkoulutuksen asiantuntijaksi Tampereen yliopistosta. Hän on erikoistunut erityisesti ongelmakäyttäytymisen hoitoon, valjakkokoiriin, hoitotoimenpiteisiin, eläinten ruokintaan, eläintarhaeläimiin, mainoskuvauksiin ja sujuvaan arkeen. Työssään Janica kokee erityisen tärkeäksi, että koulutushetket ovat iloisia ja turvallisia sekä ihmisille että eläimille.