Undulaatti

Undulaatin ominaisuuksia

Undulaatti on tilaisuuksiin tarttuva, muuttovalmis lintu, joka on kotoisin Australian kuivilta ruohotasangoilta. Linnut elävät parvissa, joihin voi kuulua tuhansia yksilöitä, mutta pariskunnat muodostavat yleensä siteen koko eliniäksi. Lemmikkinä undulaatti on sosiaalinen ja kesy. Undulaatit ovat äänekkäitä ja juttelevat mielellään, niillä on laaja äänirepetuaari ja eri perhekuntien ja parvien ääntelyissä voi kuulla yhtenäistynyttä ”kielenkäyttöä”. Meluisuutensa vuoksi undulaatteja ei kannata sijoittaa esimerkiksi makuuhuoneisiin: ne aloittavat kesälläkin kovaäänisen rupattelunsa heti auringon noustessa, eikä edes häkin päällä oleva peite juuri niitä hämää. Koska undulaatit ovat luonteeltaan sosiaalisia, on aina suotavaa, että niitä asuu samassa kodissa vähintään kaksi. Yksinäinen undulaatti ei yleensä voi hyvin. Luonnossa undulaatit ovat useimmiten vihreitä, mutta kesylinnuilla värivariaatioita on useampia, yleisin väri on sininen. Myös albiinoundulaatteja esiintyy, tosin harvakseltaan, ja silloin lintu on kauttaaltaan valkoinen.

Undulaatin hoito ja elinympäristö

Nämä pienet papukaijat rakastavat lentämistä ja kiipeilyä. Luonnossa ne lentävät tuhansia kilometrejä ja pesivät eukalyptus- ja kumipuiden koloissa, joten kotona niiden häkki ei voi koskaan olla liian suuri. Jopa kokonainen lintuhuone tai tarha on suositeltava, vaikka lain mukaan häkki, jossa on lattiapinta-alaa on vain 0,31 neliömetriä yhtä lintua kohden plus 0,04 neliömetriä jokaiselle seuraavalle, on sallittu. Korkeutta tulee olla vähintään 80 cm. Minimikokoisessa häkissä linnut tuskin voivat liikkua lajityypillisesti, joten sellaista pitäisi välttää. Ympäristön lämpötila saa olla samanlainen, kuin lajin luonnollisilla elinalueilla, mutta undulaatilla tulisi aina olla pääsy paikkaan, jossa lämpöä on yli 0°C.

Undulaattihäkin varustelu

Valmistele undulaattien häkki ennen kuin tuot ne kotiin. Sijoita häkki vedottomaan paikkaan, jonka ympärillä ei ole liikaa juoksentelua ja hössötystä. Paikan tulisi olla mahdollisimman valoisa, mutta ei suorassa auringonvalossa. Häkkiin tarvitaan orsia, kuiviketta (esim. haapalastuja), pellettejä, siemeniä, vitamiineja, ruokakuppeja, juoma-astia ja pureskelumateriaalia. Muita hyviä tarvikkeita lintuystäväsi hoitoon ovat kuljetushäkki ja kynsisakset. Löydät Mustin ja Mirrin verkkokaupasta laajan valikoiman tarvikkeita uudelle lintuystävällesi.

Ostoslista undulaatillesi

• Tietokirja undulaateista

• Kotihäkki

• Kuljetushäkki

• Eri paksuisia ja eri materiaaleista valmistettuja orsia

• Ruoka- ja vesiastiat

• Lasta häkin pohjan puhdistamiseen

• Häkin pohjan puhdistusaine

• Kylpylaatikko

• Pölyämätön kuivike

• Siemenseos

• Pelletit

• Herkkutikkuja

• Seepiansuomu/kuoria

• Vitamiinilisät

• Kynsisakset

• Verenvuotoa tyrehdyttävä jauhe

• Puiset ja pahviset purulelut

• UV-lamppu häkin ylle

Kun lintuja on useampi, jokaisella täytyy olla vähintään yksi orsi, jolla ne voivat istua ilman kilpailua. Orsien tulee olla puhtaita, sopivan paksuisia ja liukumattomia. Käsittelemättömät luonnonpuuoksat ovat hyvä, esimerkiksi hedelmäpuut, tammi, vaahtera ja koivu tarjoavat hyviä orsia. Kaikkien lintujen pitää päästä vapaasti syömään ja juomaan. Ruoka- ja vesiastiat on sijoitettava niin, ettei niihin pääse putoilemaan ulostetta.

Undulaatit ovat uskomattoman kekseliäitä ja älykkäitä, ja siipiensä verryttelyn ja lentämisen lisäksi ne käyttävät paljon aikaa sosiaaliseen käyttäytymiseen, kiipeilyyn ja ympäristön tutkimiseen. Häkissä on tärkeää olla tilaa lentämiselle, joten paras tapa on laittaa orsia ja oksia häkin lyhyisiin päihin, jotta häkin keskelle jää ilmaa.

Orret: Orren on oltava puhdas, sopivan kokoinen ja sen on tarjottava pitävä ote. Vaihtele orsien paksuutta, jotta linnut voivat vaihdella otettaan; ainakin yhden orren on oltava niin jämerä, etteivät undulaatin varpaat pääse kiertämään sitä ja kohtaamaan toisella puolella. Esimerkiksi hedelmäpuiden, tammen, vaahteran tai koivun käsittelemättömät oksat ja risut tarjoavat luonnollista vaihtelua.

UV-lamppu: Häkin yläpuolella oleva UV-lamppu antaa lisävaloa ja D-vitamiinia pienille höyhenystävillemme. D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään elimistöön kunnolla, mikä on erityisen tärkeää, jos aiot antaa undulaattiesi lisääntyä. Mutta D-vitamiinia tarvitaan myös hormonien tuotantoon ja kudosten rakentumiseen, joten kaikki undulaatit tarvitsevat sitä.

Kuivike: Kuivikkeen on oltava imukykyistä, pölyämätöntä ja helposti puhdistettavaa: paperipelletit, puupelletit tai haapahake ovat suosittuja. Voit myös lisätä päälle kerroksen olkia, joita undulaatit tykkäävät kaivella.

Viihde ja ajanviete: Häkissä undulaateille olisi tarjottava niille sopivia materiaaleja, jotka stimuloivat luonnollista käyttäytymistä ja ehkäisevät samalla ongelma- ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Undulaatit pitävät laitteista ja leluista, joissa voi kiipeillä, keinua ja hyppiä. Linnut ovat hyvin leikkisiä ja haluavat tutkia asioita nakerrellen niitä ja poimimalla niitä erikseen. Tähän käyttäytymistarpeeseen voimme vastata tarjoamalla undulaateille erilaisia kiinnostavia esineitä ja leluja. Muista vaihtaa leluja säännöllisin väliajoin, jotta lintu ei menetä kiinnostustaan ja lopeta niiden käyttöä.

Kylpyamme tai -laatikko: Useimmat undulaatit rakastavat kylpemistä ja suihkua. Se stimuloi linnun normaalia hoitokäyttäytymistä ja pitää höyhenet puhtaina ja ehjinä.

Pesälaatikko: Luonnossa undulaatit pesivät mielellään eukalyptus- ja kumipuissa olevissa luonnollisissa koloissa. Vaikka monet vankeudessa elävät undulaatit käyttävät pesälaatikoita lähinnä silloin, kun on aika pesiä, monet linnut hyötyvät piilopaikasta, jos ne haluavat päästä olemaan rauhassa. Anna siis undulaateillesi käyttöön pahvilaatikko tai vastaava pesäpaikka.

Siivoa undulaatin häkki joka päivä

Siivoa ulosteet, vanha ruoka sekä likainen ja kostea kuivike päivittäin. Pyyhi orret puhtaiksi ja kuiviksi. Pese vesi- ja ruokakupit päivittäin ja täytä ne uudella vedellä ja ruoalla. Anna undulaattien lentää vapaasti tunnin ajan ja lisää häkkiin kaikki uudet aktivointilelut. Perusteellisempi siivous on tarpeen noin kerran viikossa, jolloin mm. pestään häkin pohja. Pidä undulaattiesi häkki hygieenisenä, jotta ne eivät sairastu.

Voivatko undulaatit asua ulkona?

Undulaatteja saa pitää ulkona mutta, jos lämpötila laskee niiden normaaliympäristön lämpötilan alle, täytyy lintujen saada totutella siihen vähitellen. Undulaatti kestää käytännössä suomalaisia kesälämpötiloja, mutta niillä tulee aina olla vähintäänkin pääsy tilaan, jonka lämpötila on yli 0°C. Linnuilla tulee myös olla tuulen- ja sateensuoja sekä pääsy varjoon.

Undulaatin aktivointi

Unduaatten häkissä tulee olla materiaalia, joka ottaa huomioon lajin ominaisuudet ja stimuloi lintujen luontaista käyttäytymistä. Virikkeistäminen ehkäisee ongelmakäyttäytymistä, joten erilaiset aktivointilelut ovat hyvä lisä sisustukseen. Hyvinvointia edistävät myös riittävä tila ja lento- ja kiipeilymahdollisuudet. On suositeltavaa, että linnut voivat viettää enemmän aikaa vapaina häkin ulkopuolella kuin häkissä, jotta ne saavat riittävästi liikuntaa ja virikkeitä. Niille tekee hyvää päästä tutkimaan kotia laajemminkin. Vaikka undulaatit harvoin luonnossa peseytyvät, ne nauttivat virkistävästä kylpemismahdollisuudesta häkissään. Jos undulaattisi puree, tai sillä on muuta ongelmakäyttäytymistä, se on yleensä merkki huonosta voinnista ja mielekkään tekemisen puutteesta.

Miten aktivoin undulaattiani?

Undulaattien olisi päästävä päivittäin tilaan, jossa ne voivat liikkua luonnollisesti, esimerkiksi lentää vapaasti.

• Laita undulaatin häkki sinne, missä tapahtuu asioita.

Voit vapaasti antaa undulaattien osallistua päivittäiseen toimintaasi, sillä ne ovat hyvin sosiaalisia ja aktiivisia, ja nauttivat siitä, että saavat olla mukana perheen touhuissa. Sijoita häkki joko huoneeseen, jossa perhe yleensä viettää aikaa, tai rakenna erilaisilla aktivointileluilla varustettu kiipeilypuu, johon linnut voivat lentää, kun niillä on vapaata aikaa häkin ulkopuolella.

• Opeta undulaatille temppuja

Voit kouluttaa undulaattisi tekemään temppuja, kuten pyörimään käskystä ja hakemaan esineitä. Työskentele positiivisen vahvistuksen ja sheippauksen avulla, jolloin palkitset kaikista oikeansuuntaisista liikkeistä, kunnes lintu vähitellen tekee halutun toiminnon.

• Osta leluja undulaatille

Lelut ovat hyödyllisiä henkisen stimulaation kannalta ja auttavat myös teroittamaan nokkaa, jotta se ei kasva liian pitkäksi. Hyviä ovat esimerkiksi myrkyttömät luonnon oksat, joissa on mieluiten vielä lehtiä, luonnonkuituiset köydet, raakanahkaset koiran puruluut, puutikut, tikkaat, puunpalat pureskeltavaksi, paperiliuskoilla täytetyt pallot, joista lintu voi vetää suikaleita ulos. Siivekkäille ystävillemme ei todellakaan ole pulaa tekemistä.

Hygienia

Noudata hyvää hygieniaa lintujesi elinympäristössä, jotta ne voivat hyvin ja välttävät turhat terveysongelmat. Häkin pohja tulee puhdistaa vähintään kerran päivässä, samoin ruoka- ja juoma-astiat. Perussiivous tehdään kerran viikossa. Varmista, että orret ovat aina puhtaat.

Undulaatin päivittäinen hoito

Jos undulaatti on tottunut käsittelyyn ja hyväksyy sen, tunnustele sen kehoa päivittäin, jotta voit nopeasti havaita, onko lintu saanut esimerkiksi kyhmyjä tai onko se laihtunut tai lihonut epätavallisen paljon.

Tutki:

• Höyhenet

• Silmät

• Nokka ja suu

• Jalat ja kynnet - leikkaa kynnet, jos ne ovat liian pitkät.

• Keho - haavaumien ja turvotusten tunnustelu

• Kloaakki

• Siivet

Undulaatin sulkasato

Muutaman kerran vuodessa undulaatilla on sulkasato. Tämä tarkoittaa, että se vaihtaa koko höyhenpeitteensä vähitellen tietyn ajan kuluessa. Lintu voi edelleen lentää ja pysyy lämpimänä sulkasadon aikana. Höyhenpeitteen uudistaminen on linnulle melko stressaavaa, joten tänä aikana on ehkä hyvä tarjota ystävällesi lisäravintoa itujen, tuoreiden vihannesten ja proteiinipitoisen ruoan, kuten munaruoan, muodossa.

Mitä undulaatit syövät?

Luonnossa undulaatit syövät lähes yksinomaan ruohon siemeniä, joita ne löytävät maasta. Sopivat undulaattisekoitukset sisältävät siksi enimmäkseen pienempiä siemeniä, kuten hirssiä ja kanariansiemeniä. Lisäravintona voit tarjota idätettyjä tai liotettuja siemeniä, joitakin vihanneksia (parsakaali, pinaatti, persilja, tilli ja lehtikaali), murskattuja munankuoria, seepiankuorta ja kalkkikiveä. Lisää monivitamiinit juomaveteen: koska se vaihdetaan joka päivä, tiedät, että vitamiinien teho ei ole laskenut.

Jos undulaatti sairastuu tai sen käytös muuttuu

Jo ennen kuin hankit undulaattisi, on viisasta etsiä lintuihin erikoistuneen eläinlääkärin yhteystiedot, jotta tiedät, minne voit kääntyä ongelmien ilmetessä. Undulaatit ovat mestareita piilottelemaan sairauksien ja vammojen oireita, mikä on luonnollista saaliseläimelle, mutta edellyttää lintujen omistajilta hieman tavallista suurempaa tarkkaavaisuutta.

Tee säännöllisiä muistiinpanoja undulaateistasi, niiden hoidosta ja terveydestä. Näin havaitset nopeasti pienetkin muutokset, ja ehdit varmistaa, että lintusi saavat oikeanlaista hoitoa.

Tarkkaile lintujen ulosteita. Muutokset ulosteessa ovat usein ensimmäinen merkki terveydentilan muutoksesta. Normaalin ulosteen väri ja koostumus voivat vaihdella sen mukaan, mitä lintu syö. Jos undulaatti syö pääasiassa siemeniä, uloste on yleensä mustaa tai sammaleenvihreää ja muodoltaan melko kiinteää. Jos lintu syö täysrehua, kuten pellettejä, uloste on yleensä pehmeämpää ja ruskeampaa. Virtsassa on kaksi osaa: neste, jonka pitäisi olla kirkasta ja läpinäkyvää, ja uraatit, jotka ovat kiinteä, lähes kalkkimainen osa munuaisista erittyvää virtsa-ainetta.

Yleisiä muutoksia papukaijan ulosteessa ovat:

• Määrän muutos

• Värin muutos

• Rakenteen muutos

• Lisääntynyt virtsaneritys

• Verta ulosteessa

• Sulamattomat hiukkaset ulosteessa

Muutokset undulaatin höyhenissä tai nokassa voivat myös olla merkki perussairauksista.

Muita varteenotettavia sairauden merkkejä ovat:

• Muutos kehon painossa, ulkonäössä tai asennossa

• Höyhenten katoaminen tai muut muutokset höyhenpeitteessä.

• Likaiset sulat tai muut merkit huonosta hygieniasta.

• Ihon tai nokan hilseily

• Epätavallinen turvotus

• Epätavallinen verenvuoto

• Ylikasvanut nokka tai kynnet

• Muuttunut hengitys (aivastelu tai raskas hengitys)

• Käyttäytymisen muutokset ääntelyssä tai syömisessä, tai pureminen

Yleisiä sairauksia ja ongelmia, joista undulaatit kärsivät, ovat kasvainsairaudet, kalkkijalkapunkki, höyhenten nokkiminen, jalkatulehdukset ja liikalihavuus.

Undulaattien lisääntyminen ja sukupuolenmääritys

Undulaatit tulevat sukukypsiksi ensimmäisen sulkasadon yhteydessä, joka tapahtuu yleensä noin viiden tai kuuden kuukauden iässä. Undulaattien ei kuitenkaan pitäisi antaa lisääntyä ennen kuin ne ovat noin vuoden ikäisiä. Parittelun jälkeen naaras munii 4–8 pientä valkoista munaa, yhden joka toinen päivä, ja hautoo niitä noin 18 päivää ennen kuin ensimmäinen muna kuoriutuu. Kun poikaset kuoriutuvat, niiden pitäisi saada olla vanhempien kanssa vähintään kuusi viikkoa, ja ne ovat yleensä valmiita siirtymään uuteen kotiin kahdeksan viikon ikäisinä. Kasvatuksen aikana ja siihen asti, kunnes poikaset ovat kuuden kuukauden ikäisiä, niiden ruokavalion tulisi koostua siemenseoksesta tai pelleteistä ja vapaasta pääsystä munaruokaan ja vihanneksiin joka päivä. Aikuiset undulaatit voidaan sukupuolimäärittää nokan yläosan vahamaisen ihon perusteella. Uroksilla se on yleensä sininen ja naarailla beige.