Ostoskori

Ostoskorisi on tyhjä

Kissan madotus

Ulkona liikkuvien kissakavereiden loishäätö on ymmärrettävästi välttämätöntä, mutta tarvitseeko sisäkissaa madottaa? Entä mitä oireita matotartunta aiheuttaa kissalle? Lue tästä artikkelista vastaukset yleisimpiin kissan loishäätöä koskeviin kysymyksiin.

Voiko sisäkissa saada matoja?

Vaikka kissa eläisi koko elämänsä sisällä, se ei ole täysin suojassa matotartunnalta siitä yksinkertaisesta syystä, että elinympäristömme ei koskaan ole steriili – eikä sen pidäkään olla. Me ihmiset kuljetamme kengissämme, käsissämme ja jopa vaatteissamme sisätiloihin mikroskooppisen pieniä tuliaisia. Rokottamaton lemmikki saattaa saada pahimmillaan tarttuvan taudin tai matotartunnan tutkiessaan ulkomaailmasta kotiin kulkeutuneita terveisiä. Matotartunnat ovat jokseenkin harvinaisia, mutta eivät suinkaan tavattomia sisäkissoilla. Jos kissa ulkoilee vaikka vain omalla pihallakin, tartuntariski kasvaa entisestään.

Myös jotkin järvikalat voivat kantaa loisia ja kissa voi saada tartunnan syömällä näitä kaloja raakana tai puuttellisesti kypsennettyinä. Kaikissa järvikaloissa ei ole loisia, mutta jos haluat eliminoida riskit, on yksinkertaisinta tarjoilla järvikalat aina hyvin kypsennettyinä. Merikaloja voi syöttää raakana ilman loistartutanriskiä.

Yleisimmät sisäloiset

Yleisimpiä sisäloisia Suomessa ovat suolinkainen sekä heisimato. Molemmat voi tunnistaa yksilöllisestä ulkonäöstään: suolinkainen on vaalea, ohuen langan näköinen loinen, kun taas heisimato on litteähkö ja jyvämäinen. Suolinkaiset leviävät pääasiassa ulosteiden välityksellä, tai kissan syötyä saaliseläimen, kuten hiiren tai pikkulinnun. Aikuinen suolinkainen elelee ohutsuolessa ja munii suoleen. Osa toukista saattaa vaeltaa muualle elimistöön ja koteloitua lepovaiheeseen. Kun kissa tiinehtyy, lepovaiheessa olevat toukat aktivoituvat uudelleen. Kissanpentu voi saada tartunnan maidon välityksellä emoltaan, joka kantaa sisäloistartuntaa.

Heisimadon tai harvinaisemman hakamadon kissa saa todennäköisimmin pyydystäessään ulkona jrysijöitä. Lisäksi alkueläimet (esimerkiksi giardia ja toksoplasma) ovat mikroskooppisen pieniä ja näkymättömiä, mutta voivat aiheuttaa lemmikille monenkirjavia oireita. Sisäloiset ja alkueläimet voivat tarttua myös ihmiseen. Helpoimmin tartunnat on estettävissä, kun sisäloiset häädetään lemmikistä aina tarvittaessa. Alkueläintartunnat vältetään yleensä hyvällä hygienialla.

Jos olet tuomassa kissan ulkomailta, perehdy tarkoin sisäloishäätö- ja rokotussäädöksiin.

Mistä tietää että kissalla on matoja?

Monet matotartunnan oireet sopivat myös muihin sairauksiin. Tyypillisimmin kissan sisäloistartunnan oireet ovat:

  • heikko ruokahalu

  • laihtuminen

  • ripuli

  • oksentelu

  • turvonnun vatsa

  • turkin huono kunto

  • karvanlähtö

  • yskä

Joskus ulosteen seassa tai peräaukon ympärillä voi näkyä merkkejä sisäloisista: esimerkiksi vaaleita, lankamaisia jaokkeita.

Jos kissasi kärsii yllä olevista oireista, se on suositeltavaa madottaa välittömästi. Eri matolääkkeet tehoavat eri sisäloislajeihin, mutta saatavilla on myös laajakirjoisia valmisteita. Kysy apua apteekista tai eläinklinikalta sopivan tuotteen valitsemiseksi. Jos oireet eivät matokuurin jälkeen helpota, ota aina yhteys eläinlääkäriin.

Miksi kissa pitää madottaa?

Matolääkkeet eivät tehoa sisäloisten lepomuotoihin. Suolinkaisten lepomuodot voivat oleilla kissan elimistössä vuosikausia, ja aktivoitua vasta emon tiineyden aikana. Tiineen kissan matolääkityksestä tuleekin huolehtia tarkasti ja noudattaa sisäloishäätöohjelmaa. Matotartuntaa kantava emo voi tartuttaa pentunsa maidon välityksellä imettäessään niitä. Kissanpennulle sisäloistartunta voi olla hengenvaarallinen, joten säännöllinen loishäätö pentuaikana on välttämätöntä.

Milloin kissa madotetaan?

Aikuisen kissan madottaminen riippuu täysin kissan elämäntavoista: liikkuuko lemmikki ulkona, saalistaako se, vai elääkö silkkitassu sisäkissana? Alta löydät viitteelliset ohjeet madottamiseen, mutta todellinen sisäloishäädön aikataulu on aina riippuvainen yksilön elämästä.

Kissanpennut:

Kissanpennut tulee madottaa rutiininomaisesti, koska ne ovat alttiita saamaan matotartuntoja. Kasvattajan tulisi madottaa alle luovutusikäiset pennut useita kertoja. (Kissanpennun luovutusikä on aikaisintaan 14 viikkoa.) Uuden omistajan tulisi madottaa pennut ensimmäisen kerran 1–2 viikkoa ennen rokotuksia. Lue lisää kissanpennun hoitamisesta täältä.

Aikuiset kissat:

Jotkut omistajat madottavat kissan rutiininomaisesti säännöllisin väliajoin. Erityisesti ulkoilevat, saalistavat kissat onkin hyvä madottaa kuukausittain. Myös kytkettynä ulkoilevalle kissalle suositellaan loishäätöä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Monet sisäkissojen omistajat ovat päätyneet välttämään turhaa madottamista, ja antavat eläinlääkärin määritellä aikuisen sisäkissan loishäätötarpeen ulostenäytteen perusteella.

Miten kissalle annetaan lääke?

Matolääkkeitä on saatavilla niin tabletteina kuin tahnoinakin. Molemmat voidaan sekoittaa kissan lempiruokaan, mutta älä ihmettele, jos kissa kieltäytyy sinnikkäästi lääkkeellä terästetyn ruoan syömisestä. Kissan hajuaistia ei voi huijata! Jos kissasi on kuitenkin varustettu terveellä ruokahalulla, voit yrittää matolääkkeen antamista tällä tavalla. Tarjoile lääkettä sisältävä herkkuruoka silloin, kun kissasi on erityisen nälkäinen. Useimmat tablettimuotoiset lääkkeet voidaan murskata jauhoksi morttelilla, mikäli sekoitat ne ruokaan.

Jotkut kissakaverit ahmaisevat pillerin vaivatta, kun se annetaan Easypill-valmisteen sisällä. (Tuotteen voi ostaa useimmista apteekeista.) Jauhetun pillerin voi myös sekoittaa pieneen määrään haaleaa vettä ja annostella lääkkeen suoraan ruiskulla kissan suuhun.

Päädyitpä sitten antamaan lääkkeen millä tahansa edellämainituista tavoista, muista, että rauhallinen ja lempeä käsittelytapa vie aina parhaimpaan lopputulokseen. Ole siis kärsivällinen. Luottamusta ei kannata rikkoa, ja tulevaisuudessa lääkkeen antaminen hankaloituu entisestään, jos toimenpiteestä tulee kissalle ikävä. Yritä itse pysyä koko lääkitsemisen ajan tyynenä ja muista, että ystävällisyys ja positiivisuus kantavat pitkälle. Lääkitseminen kannattaa ajoittaa siihen hetkeen, kun kissa on rauhallinen ja unelias. Villin vallassa riehuva minitiikeri ei varmasti arvosta lääkeruiskun lähestymistä.

Lääkkeen annostelu

Kissa tulisi punnita aina ennen matolääkken antamista ja tarkistaa lääkepakkauksesta annosteluohje.  Pienestä yliannostuksesta ei ole yleensä haittaa, joskaan ei hyötyäkään, ja joillekin herkkävatsaisille lemmikeille tai kissanpennuille se voi aiheuttaa vatsavaivoja. Aliannostus puolestaan saattaa lisätä loisten vastustuskykyä kyseistä lääkettä kohtaan. Noudata siis aina tuoteselostetta tai eläinlääkärin ohjetta.

Tiesitkö, että kissaa voi myös valmistaa etukäteen eläinlääkärikäynneille. Katso alta asiantuntijan neuvot!

Kissan eläinlääkärikäynnille valmistautuminen
Poimi videolta asiantuntijamme vinkit eläinlääkärikäynnille valmistautumiseen.
Kysy meiltä!