Koira nirsoilee

Koira on tunnettu läpi historian ruokarohmuna, jonka elämän keskiössä sijaitsee T-luupihvi ja kinkkukiusaus. Mutta onko tämä totta vai tarua? Asuuko jokaisen koiran sisällä todella ahnuri, joka on valmis myymään oman ihmisensä kuivasta leivänkannikasta?

Suuri joukko koiria ei näe makkaran muotoisia päiväunia. Koiran nirsoilu on yllättävän yleinen ongelma, joka herättää huolta lemmikinomistajassa – usein hyvästä syystäkin. Heikolla ruokahalulla varustettu lemmikki saattaa ajan myötä alkaa kärsiä aliravitsemuksesta ja ravintoaineiden puutoksista johtuvista terveysongelmista.

Mitä siis tehdä, jos ruoka ei kerta kaikkiaan maistu karvakuonolle? Lue tästä artikkelista nirsoilun syyt ja ratkaisukeinot!

Miksi koira ei syö?

Koirapuistokeskusteluissa tai sosiaalisen median parviälyn pureutuessa aiheeseen, on tuomio usein yksinkertainen: liian heikko ja lemmikkiään hemmotteleva omistaja. Tilanne on harvoin näin yksiulotteinen. Toki nirsouden taustalla on toisinaan herkuilla kyllästetyn kuonokansalaisen haluttomuus syödä ”kunnon” ruokaa, mutta ei suinkaan aina!

Ennen päätelmien tekemistä on suotavaa hankkia tietoa koirayksilön syömättömyyden taustoista. Nirsoilun syiden tiedostaminen auttaa ratkomaan asian juuri lemmikille sopivalla tavalla. Usein heikolle ruokahalulle on paljon tehtävissä kotikonsteinkin, mutta joskus voi olla tarpeellista kääntyä eläinlääkärin tai ravitsemusneuvojan puoleen.

Tarkista koiran terveys

Aina kun herkkukuonon ruokahalu on pitkäkestoisesti hukassa, on tärkein yksittäinen toimenpide koiran terveydentilan tarkistaminen. Närästys, useat sairaudet ja kiputilat oireilevat heikolla ruokahalulla tai syömättömyydellä. Joskus tämä yksittäinen oire voi olla jopa ainoa omistajan havaitsema muutos koirassa ja siihen on syytä suhtautua aina vakavasti.

  • Tee näin: Jos koirasi ruokahalu heikkenee ja on pitkäkestoisesti kadoksissa, varaa lemmikillesi aika eläinlääkärin tarkistukseen.

Joissakin valikoiduissa Musti ja Mirri -myymälöissä tarjotaan myös eläinlääkäripalveluita, olet sydämellisesti tervetullut pätevien ja lemmikkiä lempeästi käsittelevien eläinlääkäriemme vastaanotolle. Ajanvaraukseen pääset täältä.

Kurkkaa kitaan

Suun tai nielun sairaudet ja hampaiden huono kunto voivat aiheuttaa kipua koiran ruokaillessa, ja tehdä näin syömisestä epämiellyttävän prosessin. Kotona tehtävän suun ja hampaiden tarkistuksen lisäksi koiran hampaat tulee tarkastuttaa aika ajoin eläinlääkärillä. Kotitarkastuksessa tai ultraäänipuhdistuksessa ei voida havaita esimerkiksi erittäin yleistä hampaiden vieruskudoksen tulehdusta, eli parodontiittia. Jos siis koirasi nirsoilee, huolehdi siitä, että lemmikin hampaat on huolellisesti hoidettu ja varmasti kunnossa. Toisinaan suun ja hampaiden hoitaminen palauttaa samalla lemmikin ruokahalun.

Koiralle sopimaton ruoka

Tassutoverin kikkareet kertovat kivasti kuulumisia ruoansulatuselimistön kunnosta. Kakan puoleen kannattaa siis kumartua päivittäin. Jos ulosteet ovat kuivia ja pieniä, epätasalaatuisia, vetisiä tai poikkeavan värisiä, saattaa nirsoilun syyt piileskellä koiralle sopimattomassa ravinnossa. Ilmiö on meille ihmisillekin tuttu: jos jokin ruoka-aine, esimerkiksi vehnä, aiheuttaa närästystä, ripulia, ilmavaivoja ja vatsanväänteitä, opimme varomaan sen nauttimista. Koira tuskin ymmärtää konseptia nimeltä vehnäallergia tai ruoka-aineyliherkkyys, mutta se ymmärtää taatusti jonkin ruoan syömisen ja siitä seuraavan huonon olon yhteyden.

  • Tee näin: Jos lemmikin ulosteen koostumus vaihtelee, sillä on närästystä, ilmavaivoja tai se on levoton ruokailun jälkeen, varaa aika ravitsemusneuvojalle, joka auttaa sopivan ruokavalion laatimisessa.

Ei ole lainkaan tavatonta, että ruokavaliomuutosten jälkeen koirakaveri alkaa jälleen arvostaa muonaansa.

Hyrräävät hormonit

Kun rakkaus iskee rintaan, ei ruoka maistu. Viriili nuorimies saattaa haikailla kielletyn rakkauden perään, kun naapuruston nartuilla on vuorotellen juoksuaika, ja lenkkipolulla kohdatut hemaisevat hajut jäävät kummittelemaan häntäheikin mieleen. Hormonien hyrrätessä ruoka jää toiselle sijalle.

Myös nartuilla hormonitoiminta vaikuttaa hyvin tyypillisesti ruokahaluun: jotkut yksilöt nirsoilevat hieman ennen juoksuaikaa, kun taas varsin monilla neiti koirasilla on ruokahalu kokonaan kadoksissa valeraskauden aikana.

  • Tee näin: Seuraa, vaihteleeko narttukoiran ruokahalu hormonikierron mukaan. Entä uroskoiran ruokahalu, onko se tasaisesti poissa vai ainoastaan ajoittain?

Jos nartun ruokahalu vaihtelee eri hormonikierron vaiheissa, on kyseessä normaali ilmiö. Nuorten urosten kohdalla hormoneista johtuva syömättömyys on pääasiassa ajoittaista ja normaalia. Jos koira kieltäytyy pitkäkestoisesti syömästä, varaa aika eläinlääkärille.

Kulinaristi kerjuulla

On jokseenkin yleistä, että lemmikin omistaja pyrkii ruokkimaan koiraa sen omalla ravinnolla, mutta joku perheenjäsenistä livauttaa kerjuulla olevaan kuonoon ruoantähteitä. Miksipä lemmikki söisikään omaa ruokaansa, jos tarjolla on muhevaa makkaraleipää tai makuhermoja puhuttelevaa pizzanreunaa?

  • Tee näin: Tarkista, mitä perheenjäsenet antavat koiralle päivän aikana. Kumotaanko kitaan pääasiassa ruoantähteitä tai herkkuja? Merkatkaa viikon ajan ylös aivan kaikki mitä koira syö.

Ruokintapäiväkirjan pitäminen paljastaa lähes poikkeuksetta, onko lemmikki aidosti huonolla ruokahalulla varustettu vai onko se ajautunut olosuhteiden salliessa kulinaristiseen elämäntapaan.

Vapaa ruokinta

Onko lemmikillä ruokakuppi alati täynnä raksuja? Käykö koirasi silmäilemässä täyteen tupattua kippoa kuonoaan pitkin? Monet nirsoilevat eläimet elelevät ikään kuin notkuvan buffet-pöydän äärellä: kun ruokaa on kaiken aikaa tarjolla, alkaa karvakulinaristi valikoida. Erityisen tavallista tämä on silloin, jos omistaja on nirsoilusta hätääntyneenä tarjoillut makuhermoja hivelevää muonaa täyden raksukupin lisäksi.

Fiksuna eläimenä koira ei taatusti tyydy kuivamuonaan, jos pienellä vienolla katseella ja huokauksella omistajan saa raottamaan jauhelihapakkausta. Ruokakriitikon tunnistaa usein siitä, että se käy pitkin päivää arvioimassa, onko omistaja keksinyt sen makunystyröille jotakin uutta. Jos ei, se saattaa närkkäistä pari raksua ja vetäytyä odottamaan parempaa tarjoilua.

  • Tee näin: Korjaa pursuava ruokakippo kipin kapin kaappiin ja ota käyttöön ruoka-ajat. Aikuiselle koiralle riittää mainiosti 1–2 ruokintakertaa vuorokaudessa. Ruoka-ajan tullessa, kutsu koiraa ja annostele sille ruoka. Jätä muona saataville noin vartiksi ja korjaa se tämän jälkeen pois.

Aluksi vapaaseen ruokintaan tottunut koira saattaa hämmentyä uudesta rutiinista ja se saattaa tarvita hieman aikaa uudistuksen sulatteluun. Tiukinkin ruokakriitikko oppii kuitenkin ruoka-ajoille. On hyvä muistaa, että luontaisestikaan eläimillä ei ole jatkuvaa pääsyä ruokakomeroon, niiden ravinnonsaanti riippuu täysin saalistusonnesta. Vapaa ruokinta ei ole siis normaali, eikä edes toivottava tila.

Uuma ja ruokahalu kadoksissa?

Yllättävää kyllä, useammat omistajan nirsoksi määrittelemät eläinystävät ovat varsin rehevässä ravitsemustilassa. Ei ole ollenkaan epätavallista, että koirakaveri vaikuttaa ihmisen mielestä nirsolta, vaikka tosi asiassa koiran kupu on jo tukevasti täynnä ja lemmikillä on kylläinen olo. Omistaja siis tiedostamattaan liikaruokkii kuonokansalaista. Ylipaino voi hiipiä huomaamatta lemmikin kylkiin ja vatsalinja kadota vähän kerrassaan ruokahalun näennäisen katoamisen myötä.

  • Tee näin: Arvioi rehellisesti lemmikin ravitsemustilaa. Onko uuma kadonnut karvojen alta kokonaan? Tunnetko lemmikin kylkiluut sen kupeita köykäisesti koskettamalla? Jos et, voi painonhallinnalliset toimenpiteet olla tarpeen.

Usein lemmikin lempeän painonhallinnan myötä myös ruokahalu löytyy uudelleen. Mutta mistä voit olla varma, onko koirakaverille kertynyt ylipainoa? Entä miten toteutat hallitun painonpudotuksen? Lue täältä artikkeli aiheesta

Monikoiratalouden resurssikiistat

Ruoka herättää paljon tunteita – varsinkin koirilla! Joskus useamman kuonolaisen taloudessa ruokailutilanne voi olla jännittynyt. Joku koirista saattaa hotkaista oman annoksensa ja painostaa toista katseellaan tai kehonkielellään niin, että ujompi tai sovittelevampi koirayksilö ei kykene rentoutumaan ja syömään omaa ruokaansa. Koska koirien elekieli on täynnä hienovaraisia nyansseja, tällainen painostava ja latautunut tunnelma voi helposti jäädä omistajalta huomaamatta.

  • Tee näin: Järjestä koirallesi aina ruokarauha. Monikoiratalouksissa voi olla viisasta laittaa jokainen lemmikki eri huoneeseen tai muuten omaan tilaansa syömään. Jos tämä ei ole mahdollista, laita kupit mahdollisimman kauaksi toisistaan ja seuraa itse tarkasti tilannetta.

Ruokaresursseihin liittyvien jännitteiden lisäksi ujompi koira voi arastella syömistä myös esimerkiksi äänekkäästi temuavien lapsien lähellä. Nirsolle koiralle kannattaakin siis taata kaikissa tapauksissa rauhallinen ruokailuhetki.

Kun koiranpentu ei syö

Koiranpennun tärkein tehtävä on syödä hyvin sekä kasvaa vahvaksi ja iloiseksi kuonokansalaiseksi. Yleensä pennuilla on reipas ruokahalu, mutta ajoittain koirantaimilla saattaa ilmetä syömättömyyttä. Lyhytkestoisesti tämä on tyypillistä ja normaalia pennuille, eikä siitä tarvitse huolestua. Yleisimmin pennun nirsoilun syynä ovat liian tiheät ruokintavälit ja liian suuret kerta-annokset. Myös hampaiden vaihtuessa kipeä suu voi hetkellisesti aiheuttaa syömättömyyttä.

  • Tee näin: Harvenna rohkeasti pennun ruokintavälejä. Tarkista pennun ravitsemustila sekä päivittäisen ruoan kokonaismäärä. Katso kunnolla pennun suuhun, ovatko hampaat vaihtumassa? Pohdi, saako pentu paljon herkkuja tai koulutusnameja, tai ruokkiiko muut perheenjäsenet pikku tassusankaria tietämättäsi.

Jos hyvin pienen pennun totaalinen syömättömyys jatkuu päivää pidempään, vie pentu eläinlääkäriin. Hieman varttuneemman koiranaskalin heikkoa ruokahalua voi seurata joitakin päiviä ennen klinikalle hakeutumista, jos pentu on muuten reipas oma itsensä. Lue täältä lisää koiranpennun ruokinnasta

Kun koiran syömättömyydelle ei löydy syytä

Pääasiassa aina koiran heikolle ruokahalulle löytyy syy. Kun nirsoilun syy on sinnikkäästi selvitetty, voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet asian korjaamiseksi. Joissain erittäin harvoissa tilanteissa syömättömyys on pitkäkestoista (kuukausia), eikä sille löydy loogista selitystä. Koira saattaa olla hälyttävän laiha ja paastota päiväkausia tai syödä kokoonsa nähden poikkeavan pieniä määriä. Selkeä aliravitsemus on lemmikille haitallista ja tällöin tulee aina kääntyä eläinlääkärin puoleen.

Miten koiran saa syömään?

Nirsokirsun ruokintatapojen korjaus on usein projekti, joka alkaa syömättömyyden syyn selvittämisestä ja vaatii omistajalta sitoutumista. Jos lemmikki on todettu kaikin puolin terveeksi, voidaan aloittaa ruokahalun elvyttäminen:

  • muutetaan ruokintarutiinit
  • korjataan ravinnon laatua
  • harvennetaan ruokintaväliä
  • pienennetään ruoka-annosta
  • nostetaan ruoan arvoa koiran silmissä
  • annetaan koiran työskennellä ruoan eteen
  • lisätään liikunnan määrää.

Joskus vain yksi muutos riittää, kun taas toisinaan tarvitaan useita toimenpiteitä ennen kuin nirsoilu lakkaa.

Ruokintarutiinit uusiksi

Lemmikin pitkäkestoisen nirsoilun sivutuotteena tulee yleensä omistaja, joka on paitsi ymmärrettäväsi huolissaan koirasta myös jännittynyt tilanteissa, jotka koskevat kuonokaverin ruokailua. Omistajan hermostuneisuus tai stressi saattaa ajan myötä yhdistyä koiran mielessä syömiseen ja osaltaan pitää tilannetta yllä. Muokkaa aluksi ruokintarutiinin uusiksi:

  • Unohda vapaa ruokinta, ota käyttöön ihan uudet ruoka-ajat.
  • Jos mahdollista, anna jonkun toisen perheenjäsenen ruokkia koira.
  • Korvaa ruokakuppi esim. labyrinttikupilla tai aktivointilelulla.
  • Ruoki koira uudessa tilassa, esimerkiksi vessassa tai makuuhuoneessa.
  • Jätä koira suljetun oven taakse syömään itsekseen, poistu paikalta.

Mene noin 15 min. kuluttua tarkistamaan tilanne. Jos koira ei ole alkanut syödä, ota ruoka pois ja tarjoile muonaa vasta seuraavan ruokintakerran yhteydessä. Pyri olemaan itse eleetön ja neutraali, älä houkuttele koiraa syömään tai surkuttele sen syömättömyyttä.

Korjaa ravinnon laatua

Erityisesti silloin, kun koira on huono syömään, on ravinnon korkea laatu ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Ruoka tulisi olla korkealaatuista ja korkeaenergistä, jolloin pienempikin annos tyydyttää lemmikin tarpeet. Jonkin tietyn, omistajan valitseman ruokamerkin syömisestä ei kannata tehdä tahtojen taistoa. Maailma on pullollaan erilaisia, laadukkaita koiranruokia, joten joskus voi olla ihan mukavaa kuulostella lemmikin mielipidettä asiasta. Useissa Mustin ja Mirrin koiranruoissa on ns. ”makutakuu”, joka merkitsee sitä, että ruoan sopivuutta lemmikilleen voi kokeilla riskittä. Kysy makutakuusta lisää myyjiltämme tai asiakaspalvelustamme.

Vinkki 1: Monet kulinaristikuonot arvostavat raakaa tai kypsennettyä lihaa. Voit kokeilla sekoittaa Maukas-raakatuotteita koiran ruokaan tai siirtyä kokonaan raakaruokintaan.
Vinkki 2: Korvaa osa kuivaruoasta laadukkaalla märkäruolla, jonka tuoksu, koostumus ja maku houkuttelevat syömään.

Nirson koiran omistajan voi olla perusteltua joustaa omista mieltymyksistään lemmikin ruokinnan suhteen. Voi olla kaikille kivempaa ja helpompaa lisätä esimerkiksi lihaa koiran kuppiin kuin kipuilla eläinystävän huonoa ruokahalua.

Ruoka-annoksen sopiva koko

Kaikkein tavallisin syypää koiran nirsoiluun on liian suuri ruokamäärä. Ylimitoitettu annoskoko johtaa kahteen mahdolliseen lopputulokseen: ylipainoiseen eläinystävään tai koiraan, joka vahtii linjojaan ja kieltäytyy syömästä liikaa, näyttäen omistajan silmissä nirsolta. Ratkaisu on yksinkertainen – päivittäisen ruokamäärän selkeä vähentäminen. Vaikka omistaja noudattaisi uskollisesti ruokapakkauksen kyljessä olevaa viitteellistä ruokamääräsuositusta, se voi olla tassutoverille aivan liikaa. Pudota siis reilusti ruokamäärää ja seuraa mikä on sen vaikutus koiran ravitsemustilaan ja syöntikäyttäytymiseen. Muista huomioida ruoka-annoksen koossa myös kaikki muu mitä koira syö: koulutusmakupalat, puruluut, ruoantähteet jne. Yksilölle sopiva ruokamäärä löytyy kokeilemalla ajan kanssa.

Rehtiä ponnistelua ruoan eteen

Kun ruokaa on liikaa tai sitä on aina saatavilla, se muuttuu itsestäänselvyydeksi. Vapaa ruokinta ja ylimitoitetut annoskoot ovat omiaan myös tylsistyttämään koiraa. Valtaosa koirista arvostaa yltäkylläisen elämäntavan sijaan rehtiä ponnistelua ruoan eteen. Koira onkin onnellisimmillaan saadessaan tehdä työtä ravinnon hankkimiseksi.

Vinkki 1: Voit tarjota vaikka koko päivän ruoka-annoksen koulutustuokion yhteydessä palkitsemalla koiraa halutuista käytöksistä.
Vinkki 2: Heitä koiran ruoka-annos ympäri pihanurmikkoa ja anna nuuskulaisen etsiä muona hajuaistiaan käyttämällä.
Vinkki 3: Piilottele sisällä ruoka ja innosta lemmikki etsintäleikkiin. Täältä voit lukea helpot ohjeet alkuun pääsemiseksi.

Ruoan arvon noustessa syntyy sivutuotteena myös aktivoinnista innostuva kuonokaveri. Anna lemmikin tehdä töitä jokaisen suupalan eteen – ”ilmainen” ruoka on polttoainetta nirsoilulle.

Lisää liikuntaa luppakorvalle!

Terve ruokahalu on monessa tapauksessa suora seuraus reippaasta ja riittävästä liikunnasta. Joskus pelkkä liikunnan runsas lisääminen lemmikin elämään palauttaa suoraan sen ruokahalun. Koiran päivittäiseen liikuntaan tulisi kuulua:

  • mahdollisuuksia kävellä rauhassa ja haistella muiden jättämiä hajuviestejä
  • kohdata lajikumppaneita ja leikkiä niiden kanssa, jos koira pitää toisista
  • juosta, hyppiä, kaivaa ja kiipeillä vapaana vaihtelevassa ympäristössä
  • sätkytellä kuralammikoissa, rypeä ojissa ja iloita koiramaisista pihapuuhista

Arki ja ilmasto asettavat haasteita monipuolisen ja riittävän liikunnan tarjoamiseen, mutta terveen aikuisen koiran tulisi saada runsaasti liikuntamahdollisuuksia säällä kuin säällä. Mikään ei vedä vertoja ulkoilulle nirsouden vastalääkkeenä!

Voi olla, että oma tassutoverisi ei koskaan tule kuulumaan siihen koiraklaaniin, joka on valmis koluamaan ojanpohjat ja kaivautumaan roska-astioihin ruoantähteiden vuoksi, mutta pienillä arkisillakin muokkauksilla nirsokirsun hukassa oleva ruokahalu on usein löydettävissä!

Haluaisitko lukea lisää hyödyllisiä artikkeleita? Klikkaa tästä artikkelipankin etusivulle.

  • Vinkit ja artikkelit
  • Koira nirsoilee
  •