Käytämme evästeitä
Hyödynnämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita verkkosivustollamme, joilla
- Varmistamme verkkosivuston toimivuuden
- Tarjotaksemme sinulle parhaan käyttökokemuksen
- Kerätäksemme tietoja tilastointiin ja analytiikkaan
- Näyttääksemme kohdennettua mainontaa
- Personalisoidaksemme verkkosivuston sisältöä
Kissa raapii huonekaluja ja tuhoaa kasvit
Kissat merkitsevät reviiriään raapimalla. Raapimisesta jää näkyvä merkki, mutta lisäksi kissalla on jalkapohjissaan hajurauhaset, joista jää raapimiskohtaan myös hajumerkki muita kissoja varten. Kynsien käyttäminen on kissan luonnollista, sisäänrakennettua käyttäytymistä. Siksi jokainen kissa raapii – ja niin sen kuuluukin tehdä. Kissa raapii mieluusti pystysuoria pintoja kuten kissa raapii sohvaa, mutta myös matot saavat usein kyytiä.
Miten opetan kissan raapimaan luvallista paikkaa?
- Näytä kissalle oikea raapimiskohde ja rohkaise sitä raapimaan esimerkiksi ”raapimalla” kohdetta itse. Kissan voi myös houkutella nousemaan raapimispuuta vasten, tai nostaa hellästi sen tassut puuta vasten, jolloin se saattaa innostua raapimaan.
- Kissanminttu saattaa innostaa kissaa raapimaan raapimispuutaan. Puuhun voi suihkuttaa kissanminttusuihketta tai ripotella kuivattua kissanminttua tasojen päälle.
- Usein kissan voi myös ohjata huiskaleikeillä kiipeämään puuta pitkin ja vahvistaa näin sen kiinnostusta oikeaan paikkaan.
- Mitä enemmän kissa raapii tiettyä paikkaa, sitä enemmän käytös vahvistuu ja se raapii samaa paikkaa toistekin.
- Oikean paikan raapimisesta voi palkita kissaa esimerkiksi herkkupalalla, jolloin se kokee kyseisen paikan raapimisen hyödylliseksi toiminnaksi.
- Jos raapimapuussa on tasoja, herkkuja voi sijoitella myös niille.
Tiesitkö tätä kissan kynsistä?
Kissan kynsi kasvaa sekä pituutta että paksuutta. Uudistuessaan kynnestä lohkeaa säännöllisesti uloin kerros pois, jotta uusi, terävä kynsi pääsee sen alta kasvamaan. Tämän takia kissan kynnet voivat näyttää joskus erikoisilta, kun vanha, uloin kerros ei ole vielä kynnestä irronnut. Yksi syy, miksi kissa raapii paikkoja, on se, että se irrottaa näitä kynnen vanhoja kerroksia. Se ei siis varsinaisesti teroita kynsiään, vaikka toki kynnen vanhan kerroksen alta paljastuukin aina uusi, terävä kärki. Käy lukemassa artikkeli kissojen kynsien leikkauksesta!
Mitä enemmän kissalla on luvallisia raapimispaikkoja, eli raapimistolppia ja -puita, sitä vähemmän se todennäköisesti kajoaa huonekaluihin. Mustin ja Mirrin valikoimasta löydät laajan valikoiman kissan kiipeily- ja raapimapuita.
Musti Fi - Cat tree
Kissan raapimapuun valinta
Kissa tuhoaa kasvit - mitä teen?
Kissa on lihansyöjä, joten miksi se haluaa nakerrella kodin viherkasveja? Nykyään yhtenä selityksenä tälle ehkä omituiseltakin vaikuttavalle mieltymykselle pidetään kasvien sisältämää foolihappoa. Sen uskotaan olevan tarpeellinen täydennys kissojen luonnonoloissa noudattamaan jyrsijäruokavalioon. Tämäkin teoria on silti vain sivistynyt arvaus, totuuden tietää lopulta vain kissakansa itse.
Karvapallot kuriin
Kasvien syöminen voi olla myös kissan luontainen tapa hoitaa ja puhdistaa ruoansulatuselimistöään karvoista. Karvoista voi syntyä karvapalloja, kun kissa nuolee turkkiaan ja tulee samalla nielleeksi irtokarvoja. Karvat eivät sula vatsassa, vaan kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat tiiviin möykyn, eli karvapallon. Pitkäkarvaiset kissat ovat luonnollisesti alttiimpia karvapallo-ongelmalle kuin lyhytturkkiset.
Lievimmillään karvapallot aiheuttavat ruokahaluttomuutta ja oksentelua, mutta jos pallo on kooltaan suuri tai niitä on vatsassa monta, voivat ne aiheuttaa hengenvaarallisen suolistotukoksen. Apea, ruokahaluton ja vatsaansa aristeleva kissa kuuluu aina eläinlääkärin hoitoon.
Kasvi voi olla myös kiva lelu
Kasvien pureskelu voi myös yksinkertaisesti olla kissan mielestä hauskaa. Houkuttelevasti huojuvat lehdet muistuttavat leluja, ja niitä on suorastaan pakko haukata. Ovela kissa on voinut myös huomata, että kasveja järsimällä se saa ainakin hetkeksi omistajansa jakamattoman huomion.
Keskeytä ei-toivottu toiminta – positiivisesti
Vaikka kissa on saalistaja, se on myös itse isompien petojen saaliseläin. Kissan rankaiseminen tai esimerkiksi suihkepullolla säikyttely aiheuttavat sille stressiä ja huonontavat suhdetta ihmiseen. Positiivinen keskeytys taas saa aikaan positiivisia tunteita, ja positiivinen vuorovaikutus kissan kanssa lisää sen oma-aloitteisuutta. Kun se huomaa, että käytöksestä seuraa sille jotain hyvää (herkkuja, omistajan huomiota yms.), se todennäköisesti toimii samoin jatkossakin.
Treeniherkut, onnistuneen suorituksen palkitsemiseen!
Musti Fi - Rankaisut kissojen koulutuksessa
Rankaisujen käyttö kissan koulutuksessa
Kissanpentuopas
Pentuarjen pyörteissä luotettavia vastauksia pitää löytää helposti ja nopeasti. Mustin ja Mirrin kissannpentuopas ohjaa sinua, uusi pennunomistaja ja vastaa yleisimpiin kysymyksiisi. Nyt kaikki tarvitsemasi tieto on tassujesi ulottuvilla!
Adalla on maisterin tutkinto kotieläintieteestä sekä toisen tason kliinisen eläintenhoitajan tutkinto Ruotsista. Opinnoissaan Ada keskittyi erityisesti urheilu- ja lemmikkieläinten biologiaan ja käyttäytymiseen, eläinten ravitsemukseen ja ruokintaan. Hänellä on laaja teoreettinen ja käytännön kokemus eläinten käyttäytymistutkimuksesta, koulutuksesta, jalostus- ja ravitsemussuunnittelusta sekä eläintenhoidosta.
