Kissat merkitsevät reviiriään raapimalla. Raapimisesta jää näkyvä merkki, mutta lisäksi kissalla on jalkapohjissaan hajurauhaset, joista jää raapimiskohtaan myös hajumerkki muita kissoja varten. Kynsien käyttäminen on kissan luonnollista, sisäänrakennettua käyttäytymistä. Siksi jokainen kissa raapii – ja niin sen kuuluukin tehdä. Kissa raapii mieluusti pystysuoria pintoja kuten kissa raapii sohvaa, mutta myös matot saavat usein kyytiä.
Kissan kynsi kasvaa sekä pituutta että paksuutta. Uudistuessaan kynnestä lohkeaa säännöllisesti uloin kerros pois, jotta uusi, terävä kynsi pääsee sen alta kasvamaan. Tämän takia kissan kynnet voivat näyttää joskus erikoisilta, kun vanha, uloin kerros ei ole vielä kynnestä irronnut. Yksi syy, miksi kissa raapii paikkoja, on se, että se irrottaa näitä kynnen vanhoja kerroksia. Se ei siis varsinaisesti teroita kynsiään, vaikka toki kynnen vanhan kerroksen alta paljastuukin aina uusi, terävä kärki. Käy lukemassa artikkeli kissojen kynsien leikkauksesta!
Mitä enemmän kissalla on luvallisia raapimispaikkoja, eli raapimistolppia ja -puita, sitä vähemmän se todennäköisesti kajoaa huonekaluihin. Mustin ja Mirrin valikoimasta löydät laajan valikoiman kissan kiipeily- ja raapimapuita.
Kissa on lihansyöjä, joten miksi se haluaa nakerrella kodin viherkasveja? Nykyään yhtenä selityksenä tälle ehkä omituiseltakin vaikuttavalle mieltymykselle pidetään kasvien sisältämää foolihappoa. Sen uskotaan olevan tarpeellinen täydennys kissojen luonnonoloissa noudattamaan jyrsijäruokavalioon. Tämäkin teoria on silti vain sivistynyt arvaus, totuuden tietää lopulta vain kissakansa itse.
Kasvien syöminen voi olla myös kissan luontainen tapa hoitaa ja puhdistaa ruoansulatuselimistöään karvoista. Karvoista voi syntyä karvapalloja, kun kissa nuolee turkkiaan ja tulee samalla nielleeksi irtokarvoja. Karvat eivät sula vatsassa, vaan kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat tiiviin möykyn, eli karvapallon. Pitkäkarvaiset kissat ovat luonnollisesti alttiimpia karvapallo-ongelmalle kuin lyhytturkkiset.
Lievimmillään karvapallot aiheuttavat ruokahaluttomuutta ja oksentelua, mutta jos pallo on kooltaan suuri tai niitä on vatsassa monta, voivat ne aiheuttaa hengenvaarallisen suolistotukoksen. Apea, ruokahaluton ja vatsaansa aristeleva kissa kuuluu aina eläinlääkärin hoitoon.
Kasvien pureskelu voi myös yksinkertaisesti olla kissan mielestä hauskaa. Houkuttelevasti huojuvat lehdet muistuttavat leluja, ja niitä on suorastaan pakko haukata. Ovela kissa on voinut myös huomata, että kasveja järsimällä se saa ainakin hetkeksi omistajansa jakamattoman huomion.
Vaikka kissa on saalistaja, se on myös itse isompien petojen saaliseläin. Kissan rankaiseminen tai esimerkiksi suihkepullolla säikyttely aiheuttavat sille stressiä ja huonontavat suhdetta ihmiseen. Positiivinen keskeytys taas saa aikaan positiivisia tunteita, ja positiivinen vuorovaikutus kissan kanssa lisää sen oma-aloitteisuutta. Kun se huomaa, että käytöksestä seuraa sille jotain hyvää (herkkuja, omistajan huomiota yms.), se todennäköisesti toimii samoin jatkossakin.
Pentuarjen pyörteissä luotettavia vastauksia pitää löytää helposti ja nopeasti. Mustin ja Mirrin kissannpentuopas ohjaa sinua, uusi pennunomistaja ja vastaa yleisimpiin kysymyksiisi. Nyt kaikki tarvitsemasi tieto on tassujesi ulottuvilla!