Karkean turkin trimmaus

Karkeasti ottaen aika hyvä turkki!

Säänkestävä ja karvaamaton karkea turkki vaatii säännöllisen nypinnän

Hyvälaatuinen, kaksikerroksinen karkea turkki on monikäyttökoiralle yksi käytännöllisimmistä karvanlaaduista. Se on säänkestävä, lämmönpitävä ja mainio suoja ryteiköissä ja rapakoissa. Karkea päällyskarva hylkii likaa, roskia ja vettä, kun taas pehmeä pohjavilla pitää karvakuonon mukavan lämpimänä. Lisäksi säännöllisesti trimmattu karkeakarvainen kaveri ei juurikaan jätä karvaa kotiin tai vaatteisiin.

Kun karva on kypsää, nyppiminen ei satu

Karkea karva trimmataan nyppimällä. Kun karva on kypsää, sen kasvu on pysähtynyt ja karva on kuollut, jolloin se irtoaa tupestaan helposti ja kivuttomasti eikä nyppiminen ole vaikeaa. Aikaa vievää käsityötä se kyllä on. Osa karkeistakin turkeista on laadultaan turhan pehmeitä, jolloin nyppiminen voi koetella sekä koiraa että trimmaajaa. Silloin siirrytään usein suosiolla ajelemaan karva koneella. Karkean turkin ainutlaatuiset edut leikkaamalla tosin yleensä menetetään, ja tuloksena on melko pehmeä, pohjavillamainen karvapeite. Tällainen karvapeite imee itseensä helposti likaa ja kosteutta ja on herkästi takkuuntuva.

Usein myös vanhat koirat päädytään ajelemaan nyppimisen sijaan, koska niille trimmipöydällä seisominen saattaa olla jo turhan rasittavaa - ja useinhan ne eivät enää tarvitsekaan superturkkia pitkillä reissuilla tai haastavissa maastoissa ja sääolosuhteissa.

Sterilointi muuttaa usein karvankin laatua, koska hormonitoiminta ohjailee turkin kasvua. Iho ja turkki tahtovat kuivua, ja joskus karva joko pehmenee tai karhenee. Karheampi karva saattaa trimmausmielessä olla tervetullutkin muutos, jos alkutilanne on ollut turhan villava.

Miten nyppiminen tapahtuu?

Muutama varuste on tarpeen:

  • Pöytä: maassa kyyristellen työasento on huono ja väsyt nopeasti. Tassujen liukumista estävä alusta pöydän päällä on tärkeä. Esimerkiksi auton jalkatilamatto voi olla toimiva ratkaisu.
  • Trimmiveitsi, sormikumit ja/tai otetta parantava talkki sekä karvan leikkaamiseen tarkoitetut sakset.
  • Kynsisakset (viimeistele aina kynnenleikkuulla, se on pöydällä helpointa)

Tekniikka kehittyy harjoittelemalla

  • Tavoitteena on nyppiä kypsä karva pois katkomatta sitä.
  • Nypi aina karvan kasvusuuntaan ja pyri saamaan ote läheltä karvojen latvaosaa
  • Juuresta kypsä karva on ohut ja katkeaa helpommin, ja sormien väliin tahtoo jäädä myös pohjavillaa tai karvaa, joka ei vielä ole kypsää.
  • Mitä huonommin karva irtoaa, sitä pienemmän määrän kerrallaan voi nyppiä. Ota tukeva mutta lempeä vastaote nahasta nypittävän kohdan yläpuolelta, jotta iho ei veny ja nypi alapuolelta myötäkarvaan.
  • Varaa kunnolla aikaa, ja varaudu aluksi jakamaan työ vaikka usealle päivälle. Nypi kuitenkin koira kauttaaltaan viikon sisällä, jotta koko turkki kasvaa tasaisesti.
  • Lopuksi siisti korvat, parta, intiimialueet ja tassut tarvittaessa saksin tai koneella. Leikkaa kynnet.

Rodunomaiseen trimmaukseen pyrkiessäsi ota esille kuva vaikka näyttelyvoittajasta: näet millaisiin ääriviivoihin tähtäät. Muista kuitenkin, että näyttelyturkkia on usein työstetty kuukausia tai jopa vuosia, joten yhdellä (varsinkaan ensimmäisellä) kerralla ei välttämättä ihan vastaavaan lopputulokseen pääse.  Parasta olisi päästä harjoittelemaan pari kertaa kokeneen trimmaajan kanssa. Useille roduille myös löytyy nettihaulla kuvitettuja trimmausohjeita.

Harvan karkeankaan koiran karva on niin kovaa ja helppoa, että saksia ei tarvittaisi lainkaan. Intiimialueet ja pehmeä vatsaosa, tassut ja varpaanvälit ja usein mm. parta viimeistellään saksilla tai trimmerillä. Kun nyppiminen alkaa tuntua koirasta ikävältä tai kivuliaalta, on aiheellista siirtyä muihin työtapoihin.

Kuinka usein?

Karvan kasvutahti on yksilöllistä, mutta useimmat karkeat turkit trimmataan 2-4 kertaa vuodessa. Joskus turkkia ylläpidetään ”rullaamalla”, jolloin trimmaus tehdään kahden kuukauden välein, jopa kerran kuussa. Rullaamisessa pyritään siihen, että turkki on jatkuvasti siisti ja koira pysyy rodunomaisissa linjoissa. Kullakin nypintäkerralla otetaan silloin pois vain kypsin osuus, eikä koiraa trimmata pohjavillalle. Rullaaminen on perustrimmausta haastavampi nypinnän muoto, joka ehkä aluksi kannattaa jättää ammattilaiselle; turkkiin tulee helposti lovia ja epäsymmetriaa, jos jostain kohtaa lipsahtaa nykäisemään hieman liikaa.