Royal Canin
Royal Canin Koiranruoka & Kissanruoka - Optimaalinen ravinto elämän kaikissa vaiheissa
Täältä löydät Royal Caninin kuivaruokia ja märkäruokia koirille ja kissoille!
Royal Canin uskoo, että jokainen koira ja kissa ansaitsee parasta - erityisesti ruokaa, joka huomioi kaikkien koirien ja kissojen ainutlaatuiset tarpeet. Eri rodut, koot ja elämänvaiheet vaativat erilaisia tarpeita, ja Royal Canin tarjoaa laajan valikoiman huolellisesti räätälöityjä ruokia. Tuotteet on kehitetty yhdessä eläinlääkäreiden, tutkijoiden ja kasvattajien kanssa ja valmistetaan tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti.
Royal Canin
Haluatko tarjota lemmikillesi taatusti tutkittua, tieteellisin menetelmin kehitettyä täysravintoa? Eläinlääkärien ja ravitsemusasiantuntijoiden kanssa tehty tiivis yhteistyö on tehnyt Royal Caninista lemmikkien ravitsemusta koskevan tuotekehityksen edelläkävijän.
Royal Canin -ruokien tuotannossa käytetään vain tuoretta lihaa, joka on tarkastettu ja hyväksytty myös ihmisravinnoksi. Valmistukseen ei käytetä geenimuunneltuja raaka-aineita, ja yhteistyöhön valitaan tuottajat erittäin tiukkojen kriteerien perusteella. Olemme varmoja Royal Canin -täysravintojen laadusta, ja siksi myönnämme niille 100 % tyytyväisyystakuun.
Royal Canin -ruoan maittavuus – mistä se muodostuu?
Lemmikin ruokailuhetken maittavuuskokemukseen vaikuttavat sekä lemmikin että ruoan ominaisuudet. Maittavuus on yhdistelmä tuoksua, makua ja purutuntumaa. Kuten ihmisilläkin, myös eläimillä on myös persoonallisia mieltymyksiään: toiset arvostavat vaihtelua, toiset taas kaipaavat ruoalta tuttuutta. Toisille on mieluinen pehmeä koostumus, toiset taas nauttivat saadessaan rouskuttaa ruokaa.
Aromi puhuttelee hajuaistia
Lihaa syövillä lemmikeillä on tavallisesti erittäin tarkka hajuaisti, jota ne käyttävät paitsi saalistamiseen, myös ruoan laadun arviointiin. Etenkin kissat – mutta myös monet koirat – pitävät tarkasti huolta siitä, että ruokaan on käytetty tuoretta lihaa. Lemmikkiä voidaan myös ”hämätä” hajuaistilla: vähärasvainenkin ruoka voidaan saada maistumaan, kun sen luonnollista, herkullista aromia korostetaan valmistusteknisin keinoin.
Kylläisyys voi tehdä tepposet maistuvuudelle
Osalla lemmikeistä kylläisyydentunne säätelee ravinnontarvetta yllättävänkin voimakkaasti: kun ravitsemustaso on sopiva, voi lemmikki esim. kieltäytyä lisäruoasta. Toisaalta hieman liian niukasti ruokittu lemmikki voi pitää maistuvana lähes mitä tahansa ruokaa tai ruoaksi tulkitsemaansa.
Useimmiten ateriakokojen ja -tiheyden säätely jää omistajan tehtäväksi – jos eläin saa päättää annoskoon itse, se helposti ylensyö. Kylläisyyskokemukseen vaikuttavat myös hormonit: esim. steriloiminen tavallisesti kasvattaa lemmikin ruokahalua, kun taas juoksut, valeraskaus ja muut hormonaaliset myrskyt saattavat viedä ruokahalun kokonaan. Tämä on hyvä ottaa ruokavaliossakin huomioon.
Fiilis on puoli ruokaa
Ympäristön ja mielentilan vaikutus ruoan maittavuuteen voi olla hämmästyttävän suuri niin ihmisillä kuin lemmikeilläkin. Stressi, ympäristön häly tai painostavasti silmäilevä laumatoveri voivat saada parhaimmankin herkun maistumaan kitkerältä. Parhaalta ateria maistuu omassa rauhassa!
Ehkä hieman yllättävä ruokahaluun vaikuttava tekijä on lemmikin aktiivisuustaso. Tylsistyminen ja tekemisen puute voivat näkyä kahdella paradoksaalisella tavalla: joko eläin saattaa tehdä ruoasta elämänsä keskipisteen tai sitten ryhtyä masentuneena karsastamaan aterioitaan. Reippaan ulkoilun tai aktivoinnin jälkeen ruokakin tavallisesti maistuu sopivasti.
Koska eläinlääkäriin?
Selittämätön, äkillinen ruokahalun muutos on pitempään jatkuessaan aina eläinlääkärin hoidettava asia. Jos eläin ei edes juo, on eläinlääkäriin syytä hankkiutua pian. Jos ruokahaluttomuudelle on helposti tunnistettava syy (kuten juoksut, stressi tms.), kannattaa kokeilla ensin kostean säilykkeen tai jauhelihan tarjoamista – niistä lemmikki saa myös kaipaamaansa nestettä. Myös tunnistettujen syiden kohdalla on hakeuduttava eläinlääkäriin, jos lemmikki muuttuu uneliaaksi, osoittaa kipuoireita tai voi muuten huonosti.
Royal Canin
Haluatko tarjota lemmikillesi taatusti tutkittua, tieteellisin menetelmin kehitettyä täysravintoa? Eläinlääkärien ja ravitsemusasiantuntijoiden kanssa tehty tiivis yhteistyö on tehnyt Royal Caninista lemmikkien ravitsemusta koskevan tuotekehityksen edelläkävijän.
Royal Canin -ruokien tuotannossa käytetään vain tuoretta lihaa, joka on tarkastettu ja hyväksytty myös ihmisravinnoksi. Valmistukseen ei käytetä geenimuunneltuja raaka-aineita, ja yhteistyöhön valitaan tuottajat erittäin tiukkojen kriteerien perusteella. Olemme varmoja Royal Canin -täysravintojen laadusta, ja siksi myönnämme niille 100 % tyytyväisyystakuun.
Royal Canin -ruoan maittavuus – mistä se muodostuu?
Lemmikin ruokailuhetken maittavuuskokemukseen vaikuttavat sekä lemmikin että ruoan ominaisuudet. Maittavuus on yhdistelmä tuoksua, makua ja purutuntumaa. Kuten ihmisilläkin, myös eläimillä on myös persoonallisia mieltymyksiään: toiset arvostavat vaihtelua, toiset taas kaipaavat ruoalta tuttuutta. Toisille on mieluinen pehmeä koostumus, toiset taas nauttivat saadessaan rouskuttaa ruokaa.
Aromi puhuttelee hajuaistia
Lihaa syövillä lemmikeillä on tavallisesti erittäin tarkka hajuaisti, jota ne käyttävät paitsi saalistamiseen, myös ruoan laadun arviointiin. Etenkin kissat – mutta myös monet koirat – pitävät tarkasti huolta siitä, että ruokaan on käytetty tuoretta lihaa. Lemmikkiä voidaan myös ”hämätä” hajuaistilla: vähärasvainenkin ruoka voidaan saada maistumaan, kun sen luonnollista, herkullista aromia korostetaan valmistusteknisin keinoin.
Kylläisyys voi tehdä tepposet maistuvuudelle
Osalla lemmikeistä kylläisyydentunne säätelee ravinnontarvetta yllättävänkin voimakkaasti: kun ravitsemustaso on sopiva, voi lemmikki esim. kieltäytyä lisäruoasta. Toisaalta hieman liian niukasti ruokittu lemmikki voi pitää maistuvana lähes mitä tahansa ruokaa tai ruoaksi tulkitsemaansa.
Useimmiten ateriakokojen ja -tiheyden säätely jää omistajan tehtäväksi – jos eläin saa päättää annoskoon itse, se helposti ylensyö. Kylläisyyskokemukseen vaikuttavat myös hormonit: esim. steriloiminen tavallisesti kasvattaa lemmikin ruokahalua, kun taas juoksut, valeraskaus ja muut hormonaaliset myrskyt saattavat viedä ruokahalun kokonaan. Tämä on hyvä ottaa ruokavaliossakin huomioon.
Fiilis on puoli ruokaa
Ympäristön ja mielentilan vaikutus ruoan maittavuuteen voi olla hämmästyttävän suuri niin ihmisillä kuin lemmikeilläkin. Stressi, ympäristön häly tai painostavasti silmäilevä laumatoveri voivat saada parhaimmankin herkun maistumaan kitkerältä. Parhaalta ateria maistuu omassa rauhassa!
Ehkä hieman yllättävä ruokahaluun vaikuttava tekijä on lemmikin aktiivisuustaso. Tylsistyminen ja tekemisen puute voivat näkyä kahdella paradoksaalisella tavalla: joko eläin saattaa tehdä ruoasta elämänsä keskipisteen tai sitten ryhtyä masentuneena karsastamaan aterioitaan. Reippaan ulkoilun tai aktivoinnin jälkeen ruokakin tavallisesti maistuu sopivasti.
Koska eläinlääkäriin?
Selittämätön, äkillinen ruokahalun muutos on pitempään jatkuessaan aina eläinlääkärin hoidettava asia. Jos eläin ei edes juo, on eläinlääkäriin syytä hankkiutua pian. Jos ruokahaluttomuudelle on helposti tunnistettava syy (kuten juoksut, stressi tms.), kannattaa kokeilla ensin kostean säilykkeen tai jauhelihan tarjoamista – niistä lemmikki saa myös kaipaamaansa nestettä. Myös tunnistettujen syiden kohdalla on hakeuduttava eläinlääkäriin, jos lemmikki muuttuu uneliaaksi, osoittaa kipuoireita tai voi muuten huonosti.
Royal Canin
Haluatko tarjota lemmikillesi taatusti tutkittua, tieteellisin menetelmin kehitettyä täysravintoa? Eläinlääkärien ja ravitsemusasiantuntijoiden kanssa tehty tiivis yhteistyö on tehnyt Royal Caninista lemmikkien ravitsemusta koskevan tuotekehityksen edelläkävijän.
Royal Canin -ruokien tuotannossa käytetään vain tuoretta lihaa, joka on tarkastettu ja hyväksytty myös ihmisravinnoksi. Valmistukseen ei käytetä geenimuunneltuja raaka-aineita, ja yhteistyöhön valitaan tuottajat erittäin tiukkojen kriteerien perusteella. Olemme varmoja Royal Canin -täysravintojen laadusta, ja siksi myönnämme niille 100 % tyytyväisyystakuun.
Royal Canin -ruoan maittavuus – mistä se muodostuu?
Lemmikin ruokailuhetken maittavuuskokemukseen vaikuttavat sekä lemmikin että ruoan ominaisuudet. Maittavuus on yhdistelmä tuoksua, makua ja purutuntumaa. Kuten ihmisilläkin, myös eläimillä on myös persoonallisia mieltymyksiään: toiset arvostavat vaihtelua, toiset taas kaipaavat ruoalta tuttuutta. Toisille on mieluinen pehmeä koostumus, toiset taas nauttivat saadessaan rouskuttaa ruokaa.
Aromi puhuttelee hajuaistia
Lihaa syövillä lemmikeillä on tavallisesti erittäin tarkka hajuaisti, jota ne käyttävät paitsi saalistamiseen, myös ruoan laadun arviointiin. Etenkin kissat – mutta myös monet koirat – pitävät tarkasti huolta siitä, että ruokaan on käytetty tuoretta lihaa. Lemmikkiä voidaan myös ”hämätä” hajuaistilla: vähärasvainenkin ruoka voidaan saada maistumaan, kun sen luonnollista, herkullista aromia korostetaan valmistusteknisin keinoin.
Kylläisyys voi tehdä tepposet maistuvuudelle
Osalla lemmikeistä kylläisyydentunne säätelee ravinnontarvetta yllättävänkin voimakkaasti: kun ravitsemustaso on sopiva, voi lemmikki esim. kieltäytyä lisäruoasta. Toisaalta hieman liian niukasti ruokittu lemmikki voi pitää maistuvana lähes mitä tahansa ruokaa tai ruoaksi tulkitsemaansa.
Useimmiten ateriakokojen ja -tiheyden säätely jää omistajan tehtäväksi – jos eläin saa päättää annoskoon itse, se helposti ylensyö. Kylläisyyskokemukseen vaikuttavat myös hormonit: esim. steriloiminen tavallisesti kasvattaa lemmikin ruokahalua, kun taas juoksut, valeraskaus ja muut hormonaaliset myrskyt saattavat viedä ruokahalun kokonaan. Tämä on hyvä ottaa ruokavaliossakin huomioon.
Fiilis on puoli ruokaa
Ympäristön ja mielentilan vaikutus ruoan maittavuuteen voi olla hämmästyttävän suuri niin ihmisillä kuin lemmikeilläkin. Stressi, ympäristön häly tai painostavasti silmäilevä laumatoveri voivat saada parhaimmankin herkun maistumaan kitkerältä. Parhaalta ateria maistuu omassa rauhassa!
Ehkä hieman yllättävä ruokahaluun vaikuttava tekijä on lemmikin aktiivisuustaso. Tylsistyminen ja tekemisen puute voivat näkyä kahdella paradoksaalisella tavalla: joko eläin saattaa tehdä ruoasta elämänsä keskipisteen tai sitten ryhtyä masentuneena karsastamaan aterioitaan. Reippaan ulkoilun tai aktivoinnin jälkeen ruokakin tavallisesti maistuu sopivasti.
Koska eläinlääkäriin?
Selittämätön, äkillinen ruokahalun muutos on pitempään jatkuessaan aina eläinlääkärin hoidettava asia. Jos eläin ei edes juo, on eläinlääkäriin syytä hankkiutua pian. Jos ruokahaluttomuudelle on helposti tunnistettava syy (kuten juoksut, stressi tms.), kannattaa kokeilla ensin kostean säilykkeen tai jauhelihan tarjoamista – niistä lemmikki saa myös kaipaamaansa nestettä. Myös tunnistettujen syiden kohdalla on hakeuduttava eläinlääkäriin, jos lemmikki muuttuu uneliaaksi, osoittaa kipuoireita tai voi muuten huonosti.
